Vieraannuttamispäivän puhe Eduskuntatalon portailla 25.4.2013

25.4.2013

Hyvät kuulijat

Lähes 1,5 vuotta sitten "Isät lasten asialla" - yhdistyksen aktiivit ottivat minuun yhteyttä. Sen jälkeen on tapahtunut paljon, mutta matka on vielä kesken.

Sähköpostissani on erikseen nimetty kansio, jossa on satoja sähköpostiviestejä. Viestit koskevat lasten tapaamisoikeutta, huoltokiusaamista ja vieraannuttamista. Viestit ovat suomalai­silta isältä, mutta myös joissakin tapauksissa äideiltä.

Viestejä on myös isovanhemmilta ja muilta sukulaisilta, jotka ovat menettäneet yhteyden lapseen. Heitä kaikkia yhdistää hätä, voimattomuus, turhautuminen ja epäusko oikeuskäytän­töömme huoltajuusasioissa.

Luen otteen 27.1.2012 saamastani viestistä, joka oli ensimmäi­nen yhteydenotto asiasta:

"Meillä on ryhmä, jossa on noin 20 jäsentä.  Kaikilla on sama kohtalo. Kerta toisensa jälkeen saamme "pataamme" eri oike­usasteissa ja selvityksissä ja kaikki vain sen takia, että halu­aisimme tavata lapsiamme.

Itse katson, ettei tämä ole oikeusvaltiolle sopivaa ja sen takia tahdon muutosta asioihin. Tapaisin sinut mielelläni ja esittäisin asian. Yhdessä voisimme pohtia kuinka edetä eduskunnan kautta eteenpäin, jotta tilanteeseen saadaan muutos."

Tapaaminen siis järjestyi. Tulin ensimmäisellä tapaamisella tie­toiseksi ongelmasta, joka on laajuudeltaan suurempi, kuin olin koskaan osannut ajatella. Minulla ei ole omakohtaisia koke­muksia aihepiiristä, joten olin uuden asian edessä.

Tulin vakuuttuneeksi, että asialle voidaan ja sille pitää tehdä jotain lainsäädännön keinoin. Olemme eduskunnassa edusta­massa kansaa ja sitä saamme veronmaksajilta palkkamme. Tehtäväni oli toimia.

Vanhempien ero koskee vuosittain noin 30 000 lasta. Heistä jopa 20 000 menettää kokonaan tai osittain yhteyden toiseen vanhempaansa. Asiantuntijat ovat yksimielisiä, että lapsen vie­raannuttaminen toisesta vanhemmastaan on henkistä väkival­taa lasta kohtaan.

Jos emme sanktioi väkivaltaa, hyväksymme sen hiljaisesti. Vä­kivalta ei ole koskaan oikea keinoa ratkaista asioita. Lapsen etua ei voi sivuuttaa. Siksi olen tässä mukana. Mukana on myös eduskunnan enemmistö.

Lakialoitteeni allekirjoitti 141 kansanedustajaa. Juho Eerolan aloitteessa on yli 60 allekirjoittaa. Olen varma, että hän olisi saanut jopa omaa aloitettani enemmän allekirjoittajia taak­sensa, jos aikataulu olisi sallinut nimienkeräämisen jatkamisen.

Takana on siis vahva tuki - kansanedustajia hallituspuolueista ja kansanedustajia oppositiosta. Puoluevärillä ei ole tässä väliä - oikeamielisyydellä on. Olemme oikealla asialla. Mandaattimme tulee kymmeniltä tuhansilta isiltä, äideiltä, ja isovanhemmilta. He ovat oikeassa - lapsilla on oikeus molempiin vanhempiinsa.

Lakialoitteet ovat nyt lakivaliokunnassa, joka kuulee asiantunti­joita.

Uskon asiantuntijoiden oikeamielisyyteen, uskon asiasta kir­joittaneisiin toimittajiin, uskon valiokunnan enemmistöön - olette oikealla asialla. Älkää jättäkö työtä puolitiehen.

Hyvät kuulijat – isät ja äidit

Politiikka on politiikkaa. Aina oikea asia ei voita heti, mutta aina oikea asia voittaa lopulta. Jos emme voita nyt ja lakimuutokset jäävät toteutumatta, niin työ jää kesken. Kesken sitä ei saa kuitenkaan jättää. Aika tekee tehtävänsä ja oikeus voittaa. Seu­raava mahdollisuus on jo lähestymässä. Seuraavaan hallitus­ohjelmaan on saatava oikeat kirjaukset - ja ne saadaan.

Kiitän teitä kaikkia. Olette tehneet valtavan työn ja asianne on oikea ja oikeutettu. Päätän puheeni, kuten päätin lakialoitteeni esittelypuheen syyskuussa eli lainaukseen saamastani palaut­teesta. Näistä viesteistä olen ammentanut voimani ja oikeutuk­seni asialle:

"Minulla on kolme lasta, joita en ole nähnyt kolmeen vuoteen. Lähivanhempi estää tapaamiset. Seitsemän vuotta olen käynyt oikeustaistelua lasteni edestä, jotta he voisivat nähdä minua. Lähivanhempi kuitenkin tietää, ettei kukaan voi häntä estää eikä hän noudata mitään tapaamissopimusta tai oikeuden päätöstä. Arvostan todella, että tällaisia lakialoitteita olette ajamassa. Mi­nua se ei tosin enää auta, koska olen jo lapseni menettänyt. Niin monet illat olen itkenyt lasteni takia."