Vedenkorkeudet alhaalla – Pauli Kiuru ja Veijo Niemi sekä 13 muuta Pirkanmaan kansanedustajaa kysyy ministeriltä lupien päivittämisestä

TIEDOTE 8.11.2019

Vapaa julkaistavaksi
Kuva: Vapaassa käytössä, kuvaaja mainittava

Vedenkorkeudet alhaalla – Pauli Kiuru ja Veijo Niemi kysyvät ministeriltä lupien päivittämisestä

Viime vuosina useiden järvien vedenkorkeudet ovat laskeneet ennätysalhaisiksi. Kansalaiset ovat olleet yhteydessä eri viranomaisiin ja myös kansanedustajiin.

Kansanedustaja Pauli Kiuru (kok) kertoo, että varsinkin veneilijät ja kesämökkien omistajat ovat olleet yhteydessä.

• Jokainen voi itse nähdä, että ongelmia on. Kuivuudesta ja matalasta vedenkorkeudesta johtuvat kielteiset vaikutukset vaikuttavat virkistyskäyttöön, elinkeinojen harjoittamiseen, eläimistöön sekä ympäristöön, Kiuru kertoo.

Edustajakollega Veijo Niemen (ps) mukaan tulvariskeihin on varauduttu suunnittelulla jo pitkään, mutta kuivuuteen varautuminen on jäänyt liian vähälle huomiolle.

• Nykyiset 50 - 60 vuotta vanhat säännöstelyluvat ovat perusteiltaan vanhentuneita. Ne eivät vastaa nykyisiä virkistyskäytön, ympäristöarvojen, talouden eikä suojelukäytäntöjen vaatimuksia, Niemi painottaa.

On ilmeistä, että olemassa olevat säännöstelyluvat vastaavat huonosti muuttuneisiin olosuhteisiin. Asia vaatii kattavaa selvitystä ja lupien kokonaisvaltaista tarkastelua. Siihen ei ole toistaiseksi ollut mahdollisuuksia.

Molempien edustajien mielestä asia on niin merkittävä, että asiaa ei voi enää pitkittää. On tehtävä kokonaisvaltainen tarkastelu, tarvittaessa joustavoitettava lupia ja muutettava jopa lainsäädäntöä.

Kirjallisen kysymyksen on allekirjoittanut Pirkanmaan vaalipiiristä Kiurun ja Niemen lisäksi 13 kansanedustajaa eli yhteensä 15.  Huoli on yhteinen ja puoluerajat ylittävä.

Kiuru ja Niemi kertovat, että he päättivät toimia yhdessä, koska sama vesireitti on heille yhdistävä tekijä.

Kysymyksen vastaaja on todennäköisimmin maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Eduskunnan työjärjestyksen mukaan ”vastaus kirjalliseen kysymykseen annetaan 21 päivän kuluessa siitä, kun kysymys toimitettiin valtioneuvostolle”. Sekä kysymys että vastaus ovat julkisia.

Lisätiedot:

Pauli Kiuru
040 540 6937
Valkeakoski

Veijo Niemi 
040 062 7264
Lempäälä

///

Kirjallinen kysymys

Vesistöjen säännöstelylupien uudistamistarpeet

Eduskunnan puhemiehelle

Suomen ympäristökeskuksen tietojen mukaan Suomessa on noin 350 säännösteltyä järveä. Viime vuosina ja varsinkin viime kesänä järvien korkeudet ovat olleet erityisen alhaalla Länsi- ja Keski-Suomessa.

Esimerkiksi Kokemäenjoen vesistön isoista järvialtaista ainakin Roine, Mallasvesi, Vanajavesi, Pyhäjärvi ja Näsijärvi ovat olleet huomattavasti normaalia alemmalla tasolla. Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta sateet ovat jääneet ennakoitua vähäisemmiksi, talvet ovat lyhentyneet ja vähäiset lumet sulaneet aikaisemmin kuin ennen. Myös kesien kuivat jaksot ovat pidentyneet.

Vesivaroja ei ole kertynyt järviin riittävästi. Vajeen paikkaaminen vaatisi reippaita sateita, mutta myös joustavaa vesistöjen säännöstelyä.

Tulvariskeihin on varauduttu suunnittelulla jo pitkään, mutta kuivuuteen varautuminen on jäänyt liian vähälle huomiolle. Kuivuudesta ja matalasta vedenkorkeudesta johtuvat kielteiset vaikutukset vaikuttavat virkistyskäyttöön, elinkeinojen harjoittamiseen, eläimistöön sekä ympäristöön.

Vesistöjä säännöstellään pato- ja voimalaitosrakenteilla vesilain nojalla myönnettyjen säännöstelylupien mukaisesti. Säännöstelyluvat saattavat olla jopa 50 - 60 vuotta vanhoja. Voimalaitosten luvat ovat vastaavasti sidottu vanhoihin säännöstelylupien juoksutus- ja padotusehtoihin, joita ei ole päivitetty.                     

Useat tahot ovat olleet yhteydessä eri viranomaisiin, mutta toistaiseksi he ovat käsitelleet asiaa lähinnä tulvariskien hallinnan ja voimatalouden näkökulmista. Kattava selvitys edellyttäisi kaikkien osapuolten ja toimijoiden kuulemista, johon ei ole löytynyt taloudellisia mahdollisuuksia. Kuultavia olisi laajalla vesistöalueella satoja tai jopa tuhansia: kuntia, yrittäjiä maanomistajia jne.  Taloudellisten rajoitteiden puuttuminen ei saa kuitenkaan olla esteenä näin merkittävässä asiassa.

Kokemäenjoen vesistöön liittyvien säännöstelylupien muutoshakemukset ovat parhaillaan käsittelyssä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa. Lupamuutokset rajoittuvat kuitenkin vain kevättalveen eli niin sanottuun kevätkuoppaan. Vanhat säännöstelyrajat jäisivät voimaan keväällä, kesällä sekä syksyllä kuivuuden ja säännöstelymenettelyjen kielteisistä vaikutuksista huolimatta. Mikäli lupamuutokset toteutuvat hakemusten mukaisesti, mahdollisuus järvien vedenkorkeuksien alenemiseen jatkuu.

Nykyiset 50 - 60 vuotta vanhat säännöstelyluvat ovat perusteiltaan vanhentuneita. Ne eivät vastaa nykyisiä virkistyskäytön, ympäristöarvojen, talouden eikä suojelukäytäntöjen vaatimuksia. Myös lainsäädäntö on muuttunut ja täydentynyt.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavat kysymykset:

- Miksi nyt meneillään olevissa säännöstelylupien tarkistuksissa ei päivitetä lupia yhtenäisenä kokonaisuutena huomioiden 50 vuoden aikana vesienkäyttöön liittyvien tavoitteiden, arvojen ja lainsäädännön muutoksia?

- Onko vaarana, että muuttuneissa ilmasto-olosuhteissa ilman kokonaisvaltaista ja päivitettyä tarkastelua aiheutamme lisää ongelmia järvillemme ja eri intressitahoille?

- Onko tarpeen kehittää lainsäädäntöä sekä suunnittelu- ja arviointimenettelyjä siten, että säännöstelylupien muuttaminen sujuvoittuisi?

Helsingissä 8.11.2019

Pauli Kiuru, kok
Veijo Niemi, ps
Anna-Kaisa Ikonen, kok
Arto Satonen, kok
Arto Pirttilahti, kesk
Satu Hassi, vihr
Sakari Puisto, ps
Jouni Ovaska, kesk
Sami Savio, ps
Veikko Vallin, ps
Sari Tanus, kd
Marko Asell, sd
Sofia Vikman, kok
Jukka Gustafsson, sd
Pia Viitanen, sd