Valtuustopuhe kuntauudistuksesta - veloitukseton apu kannattaa ottaa vastaan

Arvoisa herra puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja lehteriyleisö

Meillä on tänään mahdollisuus keskustella ja päättää siitä, haluammeko saada veloituksetta käyttöömme ulkopuolisen asiantuntijan näkemyksen kuntaliitosvaihtoehdon eduista ja haitoista. Esitys on, ettemme halua ministeriön kustantamaa selvitystä, vaan teemme sen mieluummin itse omalla rahalla ja ajalla.

Teen puheeni lopuksi muutosesityksen, joka mahdollistaa veloituksettoman ja ulkopuolisen asiantuntijan tekemän kuntajakoselvityksen saamisen käyttöömme.

Meiltä valtuutetuilta on kysytty mielipidettä kuntauudistuksesta. Oma kantani on vielä avoin – tunne ja sydän sykkivät Valkeakoskelle ja nykymallille. Tunnustan avoimesti, että myös minua muutokset arveluttavat ja jopa pelottavat.

Ulkopuolisia asiantuntijoita on Suomessa ennenkin vastustettu. Satakuntalainen talonpoika Lalli ei sietänyt uudesta uskonnosta ja kulttuurista saarnaava muutoskonsultti piispa Henrikiä, vaan kumautti tätä kuolettavasti päähän Köyliönjärven jäällä vuonna 1156.

Kaikkea vääjäämätöntä vastustetaan aluksi. Kun Baijeriin rakennettiin rautatietä 1800-luvulla, lääketieteellinen tiedekunta totesi, että liikenne on kiellettävä. Sen mukaan nopea liike aiheuttaa aivosairauksia ja halvauksia.

1700-luvulla ruotsalaiset kapinoivat, kun juliaanisesta kalenterista siirryttiin gregoriaaniseen kalenteriin. Ruotsi-Suomi oli jäänyt vanhan kalenterin vuoksi 11 päivää jälkeen muusta Euroopasta. Kansan syvät rivit näkivät kuitenkin kalenteriuudistuksen ennenkuulumattomana juonena. He epäilivät viranomaisten riistäneen 11 päivää heidän elämästään. Uudistus toteutettiin – tosin Venäjällä vasta vallankumouksen jälkeen ja Kreikassa 1923.

Jotain kuntauudistuksen valmistelussa olisi varmasti voitu tehdä paremmin, koska jopa kuntajohtajat ovat intoutuneet kapinaan mukaan. Onko niin, että viestinnän vanhat lainalaisuudet toimivat edelleen kielteisessä merkityksessään. On sanottu, että ”viestintä epäonnistuu aina, paitsi sattumalta”. Ja edelleen: ”jos sanoma voidaan tulkita eri tavoin, niin se tulkitaan tavalla, josta on eniten vahinkoa.”

Kuntauudistusasian viestimisessä sattuma ei todellakaan ole ollut suopea. Tuskaa on tietoisesti lisätty tulkitsemalla ministeriön viestit vahingonhakuisesti. Kun toinen puhuu lähidemokratian kehittämisestä ja palvelujen turvaamisesta, niin toinen tietää sen tarkoittavan tuuliajolle jättämistä ja palveluiden alasajoa.

Olen osallistunut kuntakeskusteluun, jossa argumentointi on pahimmillaan kulkenut seuraavasti:
”En tiedä mitä mieltä olet, eikä se edes kiinnosta. Olen silti eri mieltä.”

Siihen väliin on ollut turha kertoa painelaskelmista, huoltosuhteen heikkenemisestä tai siitä, että kuntien lainakanta on kolminkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tai siitä, että elämä Sääksmäellä, Salossa, Kouvolassa ja Hämeenlinnassa on jatkunut kuntaliitoksista huolimatta ilman sanelua ja kyykyttämistä.

Valtiovarainministeriön virkamiesten laatima rakenneselvitys oli avaus kansalaiskeskustelulle. Ennen selvityksen julkaisua oli jo käyty laaja kuulemiskierros. Mielipiteensä olivat saaneet kertoa muun muassa maakuntaliitot, Kuntajohtajat ry sekä lukuisat asiantuntijat.

Rakenneselvityksestä saatiin palautetta aluekierroksilla, ja kuntien valtuustot antavat siitä lausuntonsa. Sitä työtä olemme tänään tekemässä. Maan hallitus ottaa palautteen vastaan ja jatkaa sen pohjalta rakennelain valmistelua. Laki tulee syksyllä eduskuntaan.

Meille on tarjottu mahdollisuus osallistua valtiovarainministeriön kustantamaan kuntajakoselvitykseen. Esitys valtuustolle on, ettemme osallistu siihen. Sen sijaan olisimme valmiita tekemään saman työn muiden kuntien kanssa ilman veloituksetonta asiantuntija-apua. Tämä logiikka ei aukea. Miksi emme ottaisi ulkopuolista näkemystä ja apua vastaan, kun sitä veloituksetta tarjotaan? Mitä menetettävää meillä on?

Kuntajokoselvittäjän työn tulokset eivät sido meitä yhtään enempää kuin omana työnä tehdyt selvitykset. Olen myös hieman epäilevä sen suhteen, kuinka kuntajohtajat ehtisivät kaiken muun kiireensä keskellä viemään näin laajaa asiaa eteenpäin. Osmo Soininvaara kertoi, että hän teki Lahden seudun kuntajakoselvitystä vuoden. Oman työn ohella tällainen työrupeama olisi liikaa jopa Auviselle ja Viitasaarelle, vaikka kuntoa on haettu kiitettävästi laduilta. Lienee turha muistuttaa, että Lahden seudun liitoshanke ei toteutunut. Selvitys on selvitys, ei päätös.

Valkeakosken kannattaa pitää kaikki kortit avoimina: Ottaa tarjottu apu vastaan, perehtyä kun¬tajakoselvittäjän työhön, odottaa lisää tietoa valtionosuuksien kehittymisestä sekä tutustua keväällä valmistuvaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä koskevaan selvitykseen.

Toinen vaihtoehto on vastustamisen vaihtoehto. Ranskassa lääketieteellinen tiedekunta vastusti 1600-luvulla kahvia, koska sen väitettiin kuivattavan munuaiset ja aivot - Suomessa on nykyään lakisääteiset kahvitauot. 1800-luvulla Ranskassa vastustettiin viemärijärjestelmän rakentamista, koska sen katsottiin loukkaavan kansalaisten itsemääräämisoikeutta eli oikeutta levittää jätöksensä kaduille. Suomessa vastustettiin 1970-luvulla Aku Ankkaa, koska lehdessä esitetty pukeutumiskoodi ja perhemalli olivat epäilyttäviä. Olisiko nyt syytä vastustaa vastustamista ja ottaa veloitukseton apu vastaan? Eihän meillä ole mitään salattavaa, avoimesti eteenpäin.

Arvoisa puheenjohtaja

Teen muutosesityksen, joka koskee liitettä nro 6:

OSA I / 3. Osio
Kysymys 1. Muutetaan muotoon EI
Kysymys 2. Muutetaan muotoon KYLLÄ (Valkeakoski, Lempäälä, Akaa, Pälkäne, Vesilahti sekä kuntajokoselvittäjän harkinnan mukaan esimerkiksi Urjala ja Hattula)

Käytännössä muutosesitys tarkoittaa siis sitä, että olemme valmiita vastaanottamaan velotuksettoman kuntajakoselvittäjän avun sen sijaan, että tekisimme sen omana työnä ja omalla kustannuksellamme. Kuntajakoselvittäjän tulee lähteä selvityksessään liikkeelle edellä mainituista kunnista.