Vaalitoimitukset syytä rauhoittaa - oikeusasiamies vastaa puheeseeni

68. KESKIVIIKKONA 18. KESÄKUUTA 2014 kello 14.04

6) Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2013 

Lähetekeskustelu

 

Kertomus K 2/2014 vp

Arvoisa herra puhemies

Käsittelemme oikeusasiamiehen kertomusta vuodelta 2013. Esitän puheessani kysymyksen vaalipaikoilla tapahtuvasta varainkeruusta, mutta siitä hieman myöhemmin.

Ensinnäkin kertomuksesta saa hyvän yleiskuvan suomalaisen laillisuusvalvonnan kokonaistilasta. Toimiva hallinto on länsimaisen demokratian selkäranka. Koulutetut virkamiehet ja instituutiot täyttävät pääpiirteissään niille asetetut tehtävät, jolloin kansalaiset voivat luottaa perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. Korjattavaa toki löytyy aina, ja siksi myös valvontaa ja muun muassa oikeusasiamiehen työtä tarvitaan.

Kertomuksen sivulla 99 käsitellään vaali- ja osallistumisoikeuksia, ja tartun tähän yhteen yksityiskohtaan kertomuksesta. Poliittiset oikeudet eli vaali- ja osallistumisoikeudet ovat keskeisiä perusoikeuksia demokraattisissa valtioissa. Vaalitoimintaa ohjaavat muun muassa vaalilaki ja oikeusministeriön ohjeet. Vaalipaikoilla järjestetään erilaisia vapaaehtoisia hyväntekeväisyyskeräyksiä. Hyväntekeväisyyttä vastaan minulla ei ole pahaa sanottavaa: järjestöt tekevät arvokasta työtä, ja toivon niille kaikkea hyvää. Jatkossa olisi kuitenkin ainakin selvitettävä ja mahdollisesti tarkemmin ohjeistettava, mitä, miten ja kuka voi vaalipaikoilla keräyksen järjestää.

Oma näkemykseni on, että vaalipaikoilla ei pitäisi sallia mitään muuta toimintaa kuin vaalitoimitus. Vaalitilaisuus on monelle jännittävä tapahtuma, johon voi liittyä myös erilaisia pelkotiloja. Kaikki ylimääräinen paine olisi rajattava pois. Se, äänestääkö vai jättääkö äänestämättä, voi ratketa hyvinkin pienten seikkojen pohjalta. Vaalitoimitukseen osallistumisesta ei saa syntyä tunnetta, että keräyksiin osallistuminen on osa tapahtumaa. Painetta voi lisätä, jos ehdokas on hyväntekeväisyyskeräystä tekemässä ja katseellaan tarkkailemassa paikalla olijoita. Näinkin on, ainakin lehtitietojen mukaan, tapahtunut.

Selvitettäviä kysymyksiä ovat siis: saako vaalipaikoilla järjestää keräyksiä jatkossa, kuka määrittelee keräysluvat, ovatko keskitetyt ohjeet paikallaan vai pitäisikö olla enemmän kuntakohtaista päätäntävaltaa, onko vaarana pysyvät nautintaoikeudet vai onko vuosittaista tai vaalikausittaista rotaatiota, voiko ehdokas olla kerääjänä keräyspaikalla ja kuinka keskeisillä paikoilla mahdollinen keräyspiste vaalipaikalla on?

Poliisihallituksen arpajaishallinnossa on tehty vuonna 2013 rahankeräyksen toimeenpanosta päätös, joka koskee käytyjä EU-vaaleja ja tulevia eduskuntavaaleja. Lupaehdon mukaan keräysjärjestelyistä ei saa syntyä äänestäjille sellaista vaikutelmaa, että vaalikeräyksiin osallistuminen olisi velvollisuus. Erityisesti pienillä paikkakunnilla velvollisuudentunteen syntymistä voi olla vaikea välttää. Lisäksi lupaehdossa sanotaan, että keräystoiminta ei saa häiritä vaalitoimintaa. Edelleen kysyn: kuinka paljon keräystoiminta häiritsee varsinaista vaalitoimintaa, koska keräyspaikan ohitse ei voi kulkea ikään kuin huomaamatta varsinaiselle äänestyspaikalle?

Oma kantani siis on, että vaaleissa ja äänestyspaikoilla äänestetään eikä järjestetä rahankeräyksiä tai muita kampanjoita. Hyväntekeväisyydellä on arvonsa ja paikkansa, mutta se ei ole vaalipaikoilla.

Toivon, että oikeusasiamies voisi selvitellä tätä asiakokonaisuutta jatkossa omasta aloitteestaan vähän samalla tavalla kuin oikeusasiamies on ottanut kantaa esimerkiksi sananvapauden toteutumiseen virkamiesten toiminnassa joillakin paikkakunnilla. Kiitos oikeusasiamiehelle kattavasta ja selkeästä kokonaisuudesta, jota oli erittäin miellyttävä lukea. Kiitos.

 

Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen:  Arvoisa herra puhemies!

Arvoisat kansanedustajat! Kiitän näistä puheenvuoroista. Jos aivan lyhyesti kommentoin näitä.

Täällä edustaja Kiuru toivoi, että oikeusasiamies voisi selvitellä asiakokonaisuutta, joka liittyy eräänlaisten keräysten järjestämiseen vaalintoimituksen yhteydessä. En nyt ihan tältä seisomalta lupaa tällaista selvitystä, mutta tähän puheenvuoroon syvennytään vielä tarkemmin ja harkitaan, olisiko tuolla alueella sellaista, johon oikeusasiamiehen olisi sitten aihetta puuttua.