Vaalirahoituksen kamppanjakatto betonoisi istuvien kansanedustajien asemaa

Extran vieraskynässä tänään: Kansanedustaja Pauli Kiuru (kok).

Eduskunnassa on käsittelyssä lakialoite vaalirahoituksesta. Aloitteessa esitetään, että lakiin lisättäisiin vaalikohtainen kampanjakatto. Rajoiksi esitetään 7 500 euroa kunta- , 30 000 euroa eduskunta- ja 50 000 euroa europarlamenttivaaleissa.

Lisäksi aloitteessa edellytetään avoimuuden lisäämistä siten, että ennakkoilmoituksen tekeminen vaalirahoituksesta olisi jatkossa pakollista.

Aloitteentekijöiden huoli on aiheellinen. ”Demokratiassa kaikilla pitäisi taustasta ja resursseista riippumatta olla mahdollisuus osallistua vaaleihin.”

Asiat ovat usein kuitenkin mutkikkaampia kuin nopeasti silmäiltynä voisi ajatella. Lähestyn asiaa eduskuntavaalien ja kampanjakaton näkökulmista.

Istuvilla kansanedustajilla on suurempi mahdollisuus päästä tiedotusvälineissä näkyville vaalikauden aikana sekä myös ennen vaaleja. Kampanjakaton asettaminen olisi heidän kannaltaan hyvä muutos. Haastajilla ei olisi mahdollisuutta käyttää maksettua mainontaa kilpailuetua tasaamassa. Kampanjakatto betonoisi istuvien kansanedustajien asemaa. Tätä aloitteentekijät eivätkä muutkaan varmasti toivo.

Euromääräiset rajat lisäisivät entisestään houkutusta hankkia näkyvyyttä muilla käytettävissä olevilla tavoilla. Näen vaarana, että populistiset ulostulot ja alatyylinen kampanjointi lisääntyisi.

Tiedotusvälineet käyttävät merkittävää valtaa. Iso maakunnallinen sanomalehti  voi ratkaisevalla tavalla vaikuttaa siihen, kuka tulee valituksi. Tämä julkisuus ei maksa ehdokkaille mitään. Sama koskee esimerkiksi  ajankohtais- ja viihdeohjelmia televisiossa. Osa istuvista kansanedustajista on vakiovieraita. Haastajat pääsevät mukaan harvemmin. Jos taloudellisia edellytyksiä on, niin haastajat voivat tasoittaa mahdollisuuksiaan isolla budjetilla. Kampanjakatto lisäisi tiedotusvälineiden suhteellista valtaa vaaleissa.

Kampanjoiden budjetti on vain yksi kilpailutekijä. Jos sitä rajoitetaan, niin paine myös muiden kilpailutekijöiden rajaamiseen kasvaa. Tasapuolisen nimissä ja aloitteen hengessä tulisi myös medianäkyvyyttä säädellä. Tiedotusvälineiden vapauteen ja muuhun sananvapauteen ei pidä kuitenkaan koskea. Ne ovat aivan perustavaa laatua olevia arvoja länsimaisessa demokratiassa.

Kampanjakatto toisi ongelmia myös mittaamiseen. Miten arvotettaisiin erilaisten viiteryhmien, organisaatioiden, lobbareiden ja vastaavien tarjoama veloitukseton näkyvyys some-kanavissa, lehdissä ja  verkkosivuilla? Tällaista tukea tarjoavat esimerkiksi ammattiyhdistykset, elinkeinoelämän organisaatiot ja yritykset.

Vaikka tuki on euroissa mitattuna veloituksetonta, niin ilmaista se ei kuitenkaan ole. Joku tekee työtä taustalla. Se ei ole aina todellakaan pyyteetöntä vapaaehtoistyötä.

Vaalipiirit ovat hyvin erilaisia ja samoin vaaleista aiheutuvat kulut. Esimerkiksi liikkumiseen Lapissa on käytettävä huomattavasti enemmän aikaa ja rahaa kuin esimerkiksi Helsingissä. Euromääräinen kampanjakatto pitäisi suhteuttaa vaalipiirin ominaisuuksiin. Tehtävä on lähes mahdoton.

Lakialoite lähetettiin perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi. Oletan, että se joutuu pohtimaan myös perustuslain turvaamaa sananvapautta. Lain mukaan ”sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä.” Maksetun mainonnan osalta euromääräisen rajan asettaminen sananvapaudelle ei ole ongelmatonta.

Kun yhtä kilpailun edellytystä heikennetään, niin muiden kilpailutekijöiden suhteellinen merkitys kasvaa. Perustuslakivaliokunta totesi mietinnössään vuonna 2009, ettei se näe tarvetta asettaa enimmäismäärää vaalikampanjan kuluille. Aloitteen tavoite demokratian puolustamisesta on kannatettava. Ongelmaton se ei kuitenkaan ole. Ennustan, että aloite ei johda muutoksiin kampanjakaton osalta.

Toivottavaa kuitenkin olisi, että avoimuus lisääntyisi aloitteen hengessä. Esimerkiksi maksetuissa vaalimainoksissa tulisi näkyä ilmoituksen maksaja. Usein tieto puuttuu kokonaan tai maksajaksi on ilmoitettu joku ”Kaikkea hyvää kaikille ry”. Sen tiedon informaatioarvo on käytännössä nolla.

Pauli Kiuru (kok) 
Kansanedustaja