Ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon käsittely etenee - nostoja valiokunnista

Turvallisuus on teema, joka on aina ajankohtainen. Valtioneuvoston ”Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko” lähetettiin eduskuntaan kesäkuussa. Lisäksi syksyllä tai alkuvuodesta tulee käsiteltäväksi ”Puolustuspoliittinen selonteko”.

Ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta on toistaiseksi valmistunut kolmen eri valiokunnan näkemykset. Nostan jokaisesta lausunnosta yhden kohdan, jota kommentoin.

Tulevaisuusvaliokunta:

”Pitkällä aikavälillä ilmastonmuutos on sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden kannalta ihmiskunnan merkittävin haaste. Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta jotkin alueet maapallosta voivat muuttua elinkelvottomiksi tai viljelyyn sopimattomiksi. Ilmastonmuutos voi aiheuttaa myös pakolaisuutta ja konflikteja esimerkiksi makeasta vedestä.”

Oma huomio: Maailmassa on tällä hetkellä noin 60 miljoonaa pakolaista. Arvioiden mukaan ilmastonmuutos voi kasvattaa pakolaisten määrän vuoteen 2050 mennessä 250 miljoonaan. Tätä taustaa vasten Pariisin ilmastosopimuksen hyväksyminen ja sen tavoitteisiin pyrkiminen on myös Suomen kansallinen turvallisuuskysymys. Puhutaan pakolaisuuden juurisyihin vaikuttamisesta. Ilmastonmuutoksen estäminen on siksi aivan olennaista. Syyrian tilanteen taustalta löytyy myös pitkäaikaista kuivuutta ja sen mukanaan tuomia jännitteitä.

Hallintovaliokunta:

”Informaatiovaikuttaminenkaan ei ole ilmiönä uusi. Sen käyttötavat ja vaikuttavuus ovat kuitenkin muuttuneet aivan olennaisesti nykyisessä sähköisessä mediaympäristössä. Informaatiovaikuttamisen tavoitteena on vaikuttaa viime kädessä päätöksentekijöihin ja päätöksentekoprosessiin sekä saada sen kohde tekemään itselleen haitallisia tai vaikuttajan kannalta myönteisiä päätöksiä käyttämällä erilaisia toimintatapoja useilla eri median alustoilla. Vaikuttaminen tapahtuu usein myös välillisesti niin sanotun suuren yleisön kautta tai se voi kohdistua suoraan päätöksentekijöihin tai päätöksentekoprossiin. Kysymys voi olla esimerkiksi siitä, että yleistä mielipidettä muokkaamalla pyritään kohteen henkisen tilan hallintaan.”

Oma huomio: Informaatiovaikuttamista ja hybridiuhkia vastaan tarvitaan myös pehmeitä, yksilötason valmiuksia. Jos luku- ja kirjoitustaito on kovin puutteellinen, niin alttius uhriksi joutumisesta kasvaa. Realistista tilannekuvaa ei voi syntyä, jos medialukutaitoa ei ole ja lähdekriittisyys on tuntematon käsite. Tämä jättää mahdollisuuden myös ”valemedioiden” disinformaatiolle eli suoranaisille valheille. Sananvapaus on kuitenkin aina tehokkaampi keino kuin tiedonvälityksen monopoli.

Puolustusvaliokunta:

”Selonteon mukaan Venäjä on toimillaan ja tulkinnoillaan osin kyseenalaistanut turvallisuusjärjestyksen sisällön ja horjuttanut sitä viimeksi kuluneen vajaan kymmenen vuoden aikana. Venäjä käyttää etujensa ajamiseen laajaa sotilaallista ja ei-sotilaallista keinovalikoimaa. Valiokunta pitää Itämeren alueen turvallisuustilanteen kiristymistä erittäin huolestuttavana. Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi edistää omalla toiminnallaan aktiivisesti lähialueensa vakautta.”

Oma huomio: Myös puolustusvaliokunta kiinnittää huomiota ei-sotilaalliseen vaikuttamiseen ja sen kasvaneeseen rooliin. Yhteiskunnan yleinen kriisinsietokyky on laajempi käsite kuin vain sotilaallinen valmius. Lausunnossa käytetään myös termiä resilienssi, joka yleistynee kielessämme lähivuosina. Sille ei ole vielä vakiintunutta käännöstä, mutta kriisinsietokyky tai turnauskestävyys ovat ymmärrettäviä käännöksiä.