Toimenpidealoite: Lapsilisäjärjestelmän rakenteen muuttaminen - lisä 18 vuoteen ja ensimmäisestä lapsesta eniten

19.2.2013

 

Eduskunnalle

Lapsilisien maksaminen aloitettiin Suomessa vuonna 1948. Se on yksi Suomen historian tärkeimmistä sosiaalipoliittisista ratkaisuista.

Lapsilisiin on varattu valtion talousarviossa arviomäärärahana 1 481 687 000 euroa. Etuutta maksetaan 1 009 600 lapsesta. Lapsilisää saavia perheitä on 557 700 ja yksinhuoltajia 155 000.

Nykyisessä mallissa tuki kasvaa progressiivisesti lasten määrän kasvaessa. Ensimmäisestä lapsesta se on 104,19 euroa ja toisesta 115,13 euroa kuukaudessa. Viidennestä ja sitä seuraavista lapsista etuus on 189,63 euroa. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa lapselta. Etuuden indeksikorotus on jäädytetty vuosiksi 2013-2015, joten tuen ostovoiman heikkenee.

Ensisynnyttäjien keski-ikä on noussut vuodesta 1948. Lapsilisän käyttöönoton aikana se oli alle 24 vuotta, mutta nykyään jo yli 28. Iän myötä raskauden riskit kasvavat sekä synnyttävällä äidillä että lapsella. Tukijärjestelmän tulisi osaltaan mahdollistaa ensimmäisen lapsen hankkiminen nykyistä keski-ikää nuorempana.

Lapsen saamisesta koituvat menot ovat korkeimmillaan ensimmäisen lapsen kohdalla. Vastaavasti tulot ovat usein pienimmillään perheen perustamisvaiheessa. Lapsilisää tulisi kasvattaa ensimmäisen lapsen osalta uudistamalla järjestelmä progressiivisesta regressiiviseksi. Tärkeintä olisi siis nykyistä suurempi tuki ensimmäisestä lapsesta perheen elinkaaren alkutaipaleella. Samalla tulisi myös harkita lapsilisän maksamisen jatkamista sen kalenterikuukauden loppuun, jonka kuluessa lapsi täyttää 18 vuotta.

Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa rakennemuutos on syytä tehdä kustannusneutraalisti valtion menoja kasvattamatta. Lapsilisälain uudistus tulisi ottaa käyttöön portaittain niin, ettei se muuttaisi jo lapsensa hankkineiden asemaa. Yksinhuoltajakorotus tulee säilyttää myös jatkossa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin lapsilisämallin rakenteen uudistamiseksi nykyisestä progressiivisesta mallista regressiiviseksi, jolloin suurin lapsilisä tulee ensimmäisestä lapsesta perheen elinkaaren alkupäässä.

Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 2013

Pauli Kiuru /kok
Kari Tolvanen /kok