TIEDUSTELUVALVONTAVALTUUTETUN KERTOMUS: Salipuhe, täysistunto 1.10.2020

Arvoisa puhemies

Helsingin Sanomat uutisoi 1. syyskuuta Tanskan tiedustelupalvelua koskevasta skandaalista.

Uutisessa kerrottiin tietovuodosta, jonka mukaan Tanskan sotilastiedustelussa vallitsee epäasiallinen laillisuuskulttuuri. Sotilastiedustelun epäillään hankkineen väärin perustein tietoja Tanskan kansalaisista ja jakaneen tietoja eteenpäin.

Raskauttava väite on myös, että tiedustelupalvelua valvovalle elimelle olisi annettu vääriä tietoja.

Uutisen mukaan asiaa tutkitaan ja paikallisen sotilastiedustelun johtaja on hyllytetty vierastaan.

Kun Suomen tiedustelulakeja valmisteltiin, niin kansainvälistä vertailua tehtiin myös Ruotsin ja Tanskan suuntiin. Molemmat ovat hyviä verrokkimaita, joissa oikeusvaltioperiaate, hallinto ja ihmisoikeudet toteutuvat hyvin.

Esimerkki kuitenkin osoittaa, etteivät hyvätkään lait aina riitä. Valvontaa tarvitaan. Epäterve organisaatiokulttuuri voi lähteä liikkeelle pikkuhiljaa.

Arvoisa puhemies

Tiedustelulainsäädäntömme oli pitkään pahasti jäljessä muihin maihin verrattuna. Vuoden 2015 hallitusohjelmaan kirjattiin tavoite tarvittavan säädösperustan luomisesta. Turvallisuusviranomaisemme tarvitsivat ajantasaisia keinoja turvallisuusuhkien tunnistamiseen ja niihin puuttumiseen.

Uusi lainsäädäntö tiedustelusta ja sen valvonnasta on nyt voimassa. Se kestää kansainvälisen vertailun niin tiedustelun vaatimusten ja turvallisuuden parantamisen kuin yksityiselämän suojan ja viestien salaisuuden näkökulmista.

Uudella tiedustelulainsäädännöllä parannettiin Suomen valmiuksia suojautua esimerkiksi terrorismilta ja vieraiden valtioiden vakoilulta. Siviili- ja sotilastiedustelu tuottavat analysoitua tietoa ylimmälle valtiojohdolle päätöksenteon tueksi.

Arvoisa puhemies

Tiedusteluviranomaisten keskeisin valvoja on tiedusteluvalvontavaltuutettu, joka on nyt antanut ensimmäisen vuosittaisen kertomuksena. Valtuutetun tehtävänä on valvoa tiedustelutiedon käytön lainmukaisuutta. Lisäksi eduskuntaan perustettiin siviili- ja sotilastiedustelua valvomaan tiedusteluvalvontavaliokunta. Valvomme valiokunnassa tiedustelun asianmukaisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta.

Tiedustelusta ja sen valvonnasta vastaavat henkilöt ja organisaatiot luovat nyt käytänteitä, jotka ohjaavat myös tulevaa toimintaa. On tärkeää, että oikea rytmi löytyy. Alussa on oltava mieluummin jyrkästi ylitarkka kuin loivasti suuripiirteinen. Rytminmuutos myöhemmin olisi vaikeaa.

Suomessa luottamus viranomaisiin on hyvä. Niin on oltava myös jatkossa. Tiedustelulainsäädännön hyväksyttävyys ja luottamus sen turvallisuuspäämäärin on meillä vahvaa. Virheitä ei saa kuitenkaan tulla ja jos tulee, niin niihin on välittömästi puututtava.

Maanpuolustuskorkeakoulun julkaisemassa teoksessa ”Suomalaisen tiedustelukulttuurin jäljillä” kirjoitetaan seuraavasti:

”Heikon tai puutteellisen tiedustelukulttuurin maissa tiedusteluun ei luoteta tai kansalaiset eivät koe omakseen tiedusteluviranomaisten päämääriä tai toimintatapoja. Vastaavasti vahvassa tiedustelukulttuurissa tiedustelu nauttii luottamusta ja yleistä hyväksyntää.”

Tavoite on selvä – Suomen on oltava vahvan tiedustelukulttuurin maa.