Tiedusteluvalvontavaliokunta – työtä avoimuuden ja salaisuuden välillä (Aamulehti 25.11.2019)

Tiedusteluvalvontavaliokunta – työtä avoimuuden ja salaisuuden välillä

Uudella tiedustelulainsäädännöllä parannetaan Suomen valmiuksia suojautua esimerkiksi terrorismilta ja vieraiden valtioiden vakoilulta. Uhka voi kohdistua maanpuolustukseemme tai muihin yhteiskunnan tärkeisiin toimintoihin. Siviili- ja sotilastiedustelu tuottavat analysoitua tietoa ylimmälle valtiojohdolle päätöksenteon tueksi. Turvallisuusympäristömme on viime vuosina merkittävästi muuttunut ja monimutkaistunut.

Tehokkaampi tiedustelu tarkoittaa suomalaisille suurempaa turvallisuutta. Toisaalta laajemmat toimivaltuudet voivat vaarantaa kansalaisten yksityiselämän suojaa ja viestien salaisuutta. Valtuuksia on käytettävä kurinalaisesti tarkasti lain rajaamin reunaehdoin. Tarvitaan myös tiukkaa laillisuusvalvontaa. Tiedusteluvalvontavaltuutettu tekee sitä työtä uutena viranomaisena.

Tiedusteluvalvontavaliokunta on aloittanut työnsä kuulemalla kannaltaan keskeisiä toimijoita. Työ jatkuu koko syksyn. Eduskunnan julkisilla verkkosivuilla olevista valiokunnan pöytäkirjoista löytyvät ne tahot ja henkilöt, joita valiokunta on kutsunut syksyn aikana kuultaviksi.

Sotilastiedustelusta ovat olleet kertomassa puolustusministeriöstä kansliapäällikkö Jukka Juusti ja pääesikunnasta tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri Pekka Toveri. Siviilitiedustelun osalta valiokunta on kuullut sisäministeriön kansliapäällikkö Ilkka Salmea sekä Suojelupoliisin päällikköä Antti Pelttaria.

Tiedustelutoiminnan laillisuuden toteutumista ovat esitelleet tiedusteluvalvontavaltuutettu Kimmo Hakonen sekä Helsingin käräjäoikeuden laamanni Tuomas Nurmi. Helsingin käräjäoikeus luvittaa järeimpien tiedustelumenetelmien käytön. Laillisuusnäkökulma on ollut myös esillä eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläisen ja oikeuskansleri Tuomas Pöystin kuulemisissa.

Eduskunnan valiokuntien esityslistat ja pöytäkirjat ovat normaalisti liitteineen julkisia. Myös asiantuntijalausunnot tulevat julkisiksi, kun asian käsittely on valiokunnassa päättynyt. Tiedusteluvalvontavaliokunnan osalta julkisuus on käännetty päinvastaiseksi lausuntojen, liitteiden ja kuulemisten osalta. Ne ovat aina salaisia, ellei valiokunta erikseen päätä julkisuudesta.

Tiedusteluvalvontavaliokunta luo uutena toimijana omat työtapansa. On tasapainoiltava avoimuuden ja salaisuuden välissä. Sekä tiedusteluvalvontavaltuutetulla että valiokunnalla on oikeus saada salassapitosäännösten estämättä viranomaisilta ja muilta julkista tehtävää hoitavilta tarvitsemansa tiedot. Tietojen käsittelyyn, tallentamiseen ja kokousjärjestelyihin on luotu omat toimintamallit. Valiokuntaan kuuluu vain 11 varsinaista ja kaksi varajäsentä.

Tiedusteluvalvontavaltuutettu antaa eduskunnalle vuosittain kertomuksensa. Kertomus sekä valiokunnan siitä tekemä mietintö ovat julkisia. Lienee varmaa, että varsinkin ensimmäisinä vuosina ne kiinnostavat suuresti sekä kansanedustajia että tiedotusvälineitä. Ainakin tiedustelulakien valmistelu ja niistä päättäminen herättivät runsaasti keskustelua ja kirjoittelua.

Pauli Kiuru (kok)
Kansanedustaja
Tiedusteluvalvontavaliokunnan jäsen