TIEDOTE: Kirjallinen kysymys lasten tapaamisoikeudesta vieraannuttamisen vastaisen päivän aattona

Lehdistötiedote:
 

KANSANEDUSTAJAT TIVAAVAT MINISTERIÖLTÄ TOIMIA LASTEN TAPAAMISOIKEUSASISSA
 

Kansanedustajat Pauli Kiuru (kok) ja Juho Eerola (ps) tekivät vuonna 2012 kaksi lakialoitetta, joiden tavoitteena oli parantaa lasten tapaamisoikeuteen liittyviä epäkohtia vanhempien erotilanteissa. Aloitteet saivat tuekseen kansanedustajien vahvan tuen. Kiurun aloitteen allekirjoitti 141 edustajaa.

Lakivaliokunta käsitteli molemmat aloitteet huolellisesti. Kuulemisen perusteella lakivaliokunta päätti 15. marraskuuta 2013 lähettää sekä oikeusministeriölle että sosiaali- ja terveysministeriölle kirjeen. Kirjeessä edellytettiin, että ministeriöt ”yhdessä kokonaisvaltaisesti arvioivat lapsen tapaamisoikeutta koskevaa lainsäädäntöä.”

Kirjallisessa kysymyksessä vaaditaan nyt asiasta vastaavilta ministereiltä selvitystä, mihin konkreettisiin toimiin on ryhdytty tai aiotaan ryhtyä tämän vaalikauden kuluessa. Kysymyksen ensimmäiset allekirjoittajat ovat Pauli Kiuru ja Juho Eerola.

Kiurun ja Eerolan mukaan asia ei saa unohtua. Valiokunnan kannanotto on heidän mielestään vahva ja sen toteutumista on seurattava. Molemmat ovat myös sitä mieltä, että tapaamisoikeusasiat on nostettava seuraavaan hallitusohjelmaan riippumatta siitä, mitkä puolueet ovat mukana.

Noin 30 000 lasta kokee Suomessa vuosittain vanhempiensa avioeron. Osassa eroista vanhemmat eivät pysty sopimaan lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta. Riitaisia huolto- ja tapaamisoikeusasioita on käräjäoikeuksissa vuosittain 1 800 – 2 000.

Tapaamisoikeusasioissa ongelmaksi nousevat sopimisvaikeuksien lisäksi vieraannuttaminen ja tehtyjen sopimusten noudattaminen. Ongelma koskee välillisesti myös isovanhempia.

 

Lisätietoja:
Pauli Kiuru
p. 040 540 6937

Juho Eerola
p. 050 512 0513

MUUTA:

Kansainvälisen vieraannuttamisenpäivän teematapahtuma eduskuntatalon edessä pe 25. huhtikuuta klo 16.00 – 19.00

 

=============================================================

 

KIRJALLINEN KYSYMYS

Lakivaliokunnan kirje 15.11.2013 oikeusministeriölle ja sosiaali- ja terveysministeriölle liittyen lapsen tapaamisoikeutta koskevaan lainsäädäntöön ja käytäntöön sekä kehittämistarpeisiin

 

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan lakivaliokunta on käsitellyt lakialoitteita 27/2012 (Juho Eerola ym.) ja 28/2012 (Pauli Kiuru ym.).

Eerolan aloitteessa ehdotettiin, että lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain (361/1983) 2 §:ään lisätään uusi momentti seuraavasti:

”Tapaamisoikeuden toteutumista 1 §:ssä säädettyjen periaatteiden mukaisesti ei saa haitata eikä vaarantaa antamalla lapselle siitä vanhemmasta, jonka luona lapsi ei asu, totuudenvastaista kielteisiä tietoja tai mielikuvia, jotka ovat omiaan vieraannuttamaan lasta sanotusta vanhemmastaan (vieraannuttamiskielto). Jos toinen vanhempi tai muu henkilö, jolle lapsen huolto on uskottu, rikkoo vieraannuttamiskieltoa, voidaan soveltaa 12 §:ää.”

12 §:n mukaan päätöstä lapsen huollosta tai tapaamisoikeudesta voidaan muuttaa, jos olosuhteet ovat sopimuksen vahvistamisen tai päätöksen antamisen jälkeen muuttuneet.

Lakialoitteessa ehdotetun lisäyksen tavoitteena oli parantaa erolapsen oikeusturvaa osoittamalla entistä selvemmin, ettei vieraannuttaminen, jossa lapsen vanhempi pyrkii vahingoittamaan lapsen suhdetta toiseen vanhempaan, ole hyväksyttävää.

Kiurun aloitteessa ehdotettiin rikoslain (39/1889) 25 lukuun lisättäväksi uusi 5 b §, jossa säädettäisiin rangaistavaksi tapaamisoikeuden tahallinen estäminen.

”Jos kuuttatoista vuotta nuoremman lapsen vanhempi tai henkilö, jolle huoltajuus on määrätty, estää tahallisesti ja toistuvasti vahvistetun tapaamisoikeussopimuksen toteuttamisen, on hänet tuomittava lapsen tapaamisoikeuden toteuttamisen tahallisesta estämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.”

Myös tämän aloitteen tavoitteena oli vaikuttaa lähivanhemman käyttäytymiseen ja näin parantaa vanhempien ja lasten oikeuksia tapaamisoikeustilanteessa.

Lakivaliokunta kuuli aloitteista runsaasti eri alojen asiantuntijoita. He olivat yleisesti sitä mieltä, että lakialoitteissa käsitellyt teemat ovat tärkeitä. Valiokunta edellytti 15.11.2013 oikeusministeriölle ja sosiaali- ja terveysministeriölle lähettämässään kirjeessä, että ministeriöt

”yhdessä kokonaisvaltaisesti arvioivat lapsen tapaamisoikeutta koskevaa lainsäädäntöä ja käytäntöä sekä niiden kehittämistarpeita ja – mahdollisuuksia ottaen muun muassa huomioon lakialoitteissa annetuissa asiantuntijalausunnoissa esitetyt näkemykset.”

Eduskunta on sittemmin käsitellyt hallituksen esityksen (HE 186/2013), jossa muutettiin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annettua lakia, riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa annettua lakia sekä sosiaalihuoltolakia. Niin kutsutun Follo-mallin eli asiantuntija-avusteisen sovittelun laajentaminen on askel oikeaan suuntaan, mutta se ei kuitenkaan yksin riitä täyttämään lakialoitteiden ja lakivaliokunnan ministeriöille lähettämän kirjeen tahtotilaa.

Lakivaliokunnan mietinnössä (LaVM 1/2014 – HE 186/2013) kiinnitetään myös huomiota ehkäisevien ja varhaisen tuen palveluihin, viranomaisten käytäntöihin, resurssien riittävyyteen, koulutukseen ja ohjeistukseen.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin konkreettisiin toimiin oikeusministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat ryhtyneet tai ryhtymässä tällä vaalikaudella lakivaliokunnan niille 15.11.2013 päivätyn ja lähettämän kirjeen johdosta?

Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2014

Pauli Kiuru /kok
Juho Eerola / ps
Kari Tolvanen /kok
Kari Uotila /vas
Tapani Mäkinen /kok
Eero Suutari /kok