TIEDOTE 8.1.2019 Kokoomus julkaisi uudet ilmastotavoitteensa: Energiantuotanto fossiilivapaaksi 2040, päästöttömät autot kilpailukykyisiksi kuluttajille ja suot osaksi METSO-suojeluohjelmaa

TIEDOTE 8.1.2019
Julkaisuvapaa 8.1. klo 17:10.
 

Kokoomus julkaisi uudet ilmastotavoitteensa: Energiantuotanto fossiilivapaaksi 2040, päästöttömät autot kilpailukykyisiksi kuluttajille ja suot osaksi METSO-suojeluohjelmaa

Kokoomus esittää kymmentä ilmasto- ja ympäristöpolitiikan kokonaisuutta, jotka on huomioitava seuraavassa hallitusohjelmassa. Tänään julkaistussa ympäristö- ja ilmasto-ohjelmassaan kokoomus esittää keinoja, joilla Suomen on mahdollista jatkaa määrätietoista ilmastopolitiikkaa ja turvata luonnon monimuotoisuus sekä vahvistaa innovaatioihin ja puhtaisiin ratkaisuihin perustuvaa Suomen taloutta.

Kokoomuksen mukaan Suomen on mahdollista loikata kustannustehokkaasti päästölähteestä päästönieluksi määrätietoisella, järkevällä ja pitkäjänteisellä politiikalla.

”Kokoomukselle on selvää, ettemme voi elää lastemme piikkiin - oli kyse sitten valtion velkaantumisesta, luonnon köyhdyttämisestä tai riskin ottamisesta ilmaston muuttamisen suhteen. Ilmasto- ja ympäristöpolitiikka luo valtavia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle sekä työllisyyttä ja vaurautta. Suomen on oltava myös houkutteleva toimintaympäristö teollisuudellemme niin, että tuotantoa ei siirretä maihin, joissa tuotannon päästöt ja energiatehokkuus ovat huonommalla tasolla. Samalla on pidettävä huoli, että yksittäisen ihmisen tai kotitalouden kannettavaksi ei saa tulla kohtuuttomia uusia kustannuksia", kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo toteaa.

”Suomen tulee tähdätä lähes päästöttömäksi vuoteen 2050 mennessä. Hiilineutraalius tulee saavuttaa jo selvästi ennen päästöttömyyttä, koska Suomen metsät sitovat runsaasti hiiltä ilmasta. Suomen luonnon monimuotoisuus pitää turvata mm. laajennetulla ja hyvin resursoidulla METSO-ohjelmalla”, ohjelman valmistelusta vastannut sisäministeri Kai Mykkänen linjaa.

Kokoomuksen ympäristö- ja ilmasto-ohjelma löytyy kokonaisuudessaan kokoomuksen sivuilta. Ohjelma myös liitteenä.
Linkki: https://www.kokoomus.fi/kokoomuslaisia-keinoja-ymparistohaasteisiin-vapaus-tarvitsee-vastuuta/

Kymmenen kokonaisuutta:
 

1) Päästöille nouseva hinta kansainvälisesti ja kansallisesti
Ajetaan päästötalkoiden nopeuttamista Euroopan unionissa ja kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. EU:n vuoden 2030 ilmastotavoite on nostettava 40 %:sta vähintään 50 %:iin. Saatetaan päästöhinnoittelu tasolle, jolla se on pääasiallinen ohjauskeino puhtaaseen energiaan siirtymisessä erillisten tukien sijaan. Suomessa tarvitaan sinivihreä verouudistus.

2) Kestävästi irti hiilestä, maakaasusta ja turpeesta
Korvataan kivihiilen käyttö ja puolitetaan fossiilisen öljyn käyttö 2020-luvun aikana. Energiainvestointien pitkän elinkaaren takia on aika katsoa jo pidemmälle. Kokoomuksen tavoitteena on, että fossiilisten polttoaineiden merkittävä käyttö voimalaitoksissa päättyy vuoteen 2040 mennessä ja turpeen osalta vuoteen 2035 mennessä. Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen pitää tehdä enenevässä määrin muilla kun polttoon perustuvilla teknologioilla.

3) Autoilijalle helpoksi valita sähkö tai biokaasu
Sähköä tai biokaasua käyttävän auton on oltava aina fossiilista polttoainetta käyttävää autoa kilpailukykyisempi viimeistään 2030-luvulla. Uusien autojen verotus siirretään kokonaan auton hankinnan verotuksesta autoilun päästöjen verotukseen. Poistetaan käyttövoimavero kaasu- ja sähköautoilta. Auton muuntamista kaasuautoksi tuetaan määräaikaisesti konversiotuella. Lisäksi työsuhdeautojen verotusarvo porrastetaan jyrkästi päästöjen mukaan.

4) Lisätään kuluttajalle välineitä tehdä ilmastovalintoja
Epäterveellisten ja ympäristöä rasittavien tuotteiden tukemista on karsittava. Kotimaisen kasviperäisen proteiinin ja kestävästi pyydetyn kalan käytön edistämistä tutkitaan ja kehitetään. Myös ruokahävikkiä on estettävä poistamalla lainsäädännällisiä esteitä ja luomalla kannusteita. EU:n maataloustukia uudistetaan asteittain siten, että suositaan ilmastoystävällisiä tuoteryhmiä.

5) Maksimoidaan metsien arvo
Suomella on realistinen mahdollisuus tähdätä siihen, että 2040-luvun aikana Suomen metsät ja metsämaa sitovat enemmän hiiltä kuin vapautamme Suomen päästöinä taivaalle. Metsien on annettava kasvaa keskimäärin nykyistä järeämmiksi, vanhemmiksi ja tukkipuun osuus puun käytöstä on nostettava. Kannustetaan metsähakkuiden sivuvirtojen tehokasta hyödyntämistä sekä puurakentamista ja muuta käyttöä, jossa puuhun sitoutunut hiili säilyy pitkään pois ilmakehästä ja korvaa mm. tuontisementtiä. Korvataan kantojen energiakäyttö kestävämmillä ratkaisuilla vuoteen 2025 mennessä.

6) Estetään vesien rehevöityminen ja roskaantuminen
Vähennetään esimerkiksi vesistöjen maataloudesta aiheutuvaa ravinnekuormitusta huomattavasti vuoteen 2025 mennessä. Periaatteena tulee olla maatalouden kotimaahan jäävän arvonlisän kasvattaminen ja tuontipanosten vähentäminen luomalla edellytykset ravinnekierrolle ja erityisesti lannan kiertoravinteiksi prosessoinnilla niin, että se on kustannusneutraalia tiloille.

7) Suojellaan suomme
Soiden suojelualueen verkostoa laajennetaan merkittävästi lisäämällä suojelun piiriin valtakunnallisesti arvokaita suoalueita. Luodaan edellytykset sille, että uusia ojitettuja talousmetsiä ei enää synny arvokkaille suoalueille. Suopohjaisten metsien ojitusta rajataan vain välttämättömään minimiin ravinnevalumien estämiseksi. Selvitetään, missä määrin jatkuva kasvatus ja muut menetelmät voisivat toimia ratkaisuna.

8) Turvataan luonnon monimuotoisuus
Aloitetaan METSO-ohjelman vuoden 2025 jälkeisen laajentamisen mahdollisuuksien kartoittaminen seuraavalla hallituskaudella. Vapaaehtoisen METSO-ohjelman malli laajennetaan koskemaan kaikkia elinympäristöjä.

9) Kiertotaloudesta kilpailuvaltti
Kiertotalouden periaatteet on ulotettava kaikkialle yhteiskuntaan. Tarvitsemme toimia biojätteiden, tekstiilijätteen ja muovin parempaan kierrätysasteeseen. Korvataan esimerkiksi muovituotteita vähemmän haitallisilla tuotteilla.

10) Vastuuseen kasvattaminen
Kulutustottumuksemme muuttuvat väistämättä tulevaisuudessa. Siirrymme yhä enemmissä määrin kiertotalouden mukaisiin tuotteisiin ja palveluihin kuten jakamistalouteen. Ympäristö- ja kestävän kehityksen kasvatus otetaan osaksi kaikkien opettajien perustutkintoja ja täydennyskoulutusta.