TIEDOTE 24.1.2019 Kokoomuksen Kiuru: Kaatopaikkapommi kytee Valkeakoskella - kansa peloissaan alueen möyhinnästä

Valkeakoskella sijaitseva vanha teollisuuskaatopaikka on sijoitettu Vanajaveden rantaan. Fortum Enviromental Construction suunnittelee Mahlianmaan teollisuusjätekeskuksen laajentamista ja muuttamista. Laajennukseen on saatu ympäristölupa aluehallintovirastolta, jonka päätöksestä on valitettu. Valkeakoskelainen kokoomuksen kansanedustaja ja ympäristövaliokunnan jäsen Pauli Kiuru haluaa tarkan selvyyden mahdollisten taloudellisten riskien jakautumisesta, mikäli ongelmia syntyy.

- Vanajanveden yhteydessä sijaitseva kaatopaikkaa halutaan laajentaa lähimmillään 70 metrin etäisyydelle rannasta, vaikka YVA-selvitystä ei ole tehty. Negatiiviset vaikutukset vesistöömme ja maaperäämme ovat riski. Valkeakoskella kytee kaatopaikkapommi, Kiuru toteaa.

Tällä hetkellä kaatopaikkojen sijainnista linjataan valtioneuvoston asetuksella (331/2013), jossa todetaan, ettei kaatopaikkaa saa sijoittaa virkistyskäyttöön tarkoitetun tai muun erityistä suojelua vaativan vesialueen välittömään läheisyyteen. Asetuksessa ei kielletä siis kaatopaikan sijoittamista vesistön viereen, kun taas vastaavasti samaisessa asetuksessa todetaan, että kaatopaikkatoimintaan käytettävän alueen etäisyys asutuksesta, maatalous- tai kaupunkialueesta ja yleisesti käytetystä tiestä on riittävä.

- Vesistöjemme arvoa ei tule valua lainsäädännön aukkojen läpi. Vanajaveden rantaan kärrättään tonnikaupalla teollisuusjätettä. Ympäristövaikutusten arviointeja ei ole tehty, koska raja-arvot alittuvat niukasti. Tämä herättää kysymyksiä erityisesti vesistöjen läheisyydessä, Kiuru selvittää.

Nykyisin erityisiä vakuuksia edellytetään tietyiltä ympäristönsuojelulain, kaivoslain, jätelain ja maa-aineslain mukaisilta toiminnoilta toiminnan lopettamisen varalle. Vakuudet kattavat vain lainmukaisen ja luvanmukaisen toiminnan luvassa annettujen tarkempien määräysten mukaisesti. Vakuudella ei voida korvata ympäristövahinkoja eikä muita ennalta-arvaamattomia kustannuksia, eikä niistä ole apua vanhoissa pilaantumistapauksissa

Kiuru on jättänyt eduskunnalle kirjallisen kysymyksen, jossa hän haluaa vastauksia, kuka kantaa vastuun ongelmista, jos kaatopaikkatoiminnan harjoittaja ei syystä tai toisesta sitä kanna. Lupahankkeita myöntää aluehallintovirasto, mutta vastuu ongelmatapauksista on viime kädessä kunnalla.

- Meidän tulisi lähteä siitä, että ympäristövahinkojen ja haittojen jälkihoito ei kaadu yhteiskunnan niskaan. Lainsäädännön edellyttämillä vakuuksilla varmistetaan lähinnä asianmukainen toiminnan alasajo ja lopettaminen. Ongelmat saattavat syntyä kuitenkin vuosikymmenien päästä, kun vakuudet on jo vapautettu. Kunnan riski joutua toissijaiseen vastuuseen on suuri, ja vahingot saattavat olla euroissa mitattuina merkittäviä, Kiuru päättää.

Lisätietoja

Pauli Kiuru, puh. 09 432 3071