TIEDOTE 23.1.2019 Kokoomusedustajat:Kierrätystavoitteeseen pääseminen edellyttää uusia toimia. Ministerin vastaus 11.2.2019

Kokoomusedustajat: Kierrätystavoitteeseen pääseminen edellyttää uusia toimia

Kokoomuksen ympäristöedustajat Pauli Kiuru, Saara-Sofia Sirén, Sari Multala, Mari-Leena Talvitie ja Pia Kauma peräänkuuluttavat hallitukselta uusia toimia kierrätyksen ja kiertotalouden edistämiseksi. Hallitusohjelman yhtenä kärkihankkeena on ollut nostaa yhdyskuntajätteen kierrätysaste 50 %:iin. Tavoite ei näytä tosin toteutuvan nykyisillä toimilla. Edustajien mukaan kiinteistökohtaista ja alueellista keräysjärjestelmää voitaisiin laajentaa järjestämällä pientaloille korttelikeräys.

”Tarvitsemme kierrätykseen ja kiertotalouteen vielä uusia kierroksia, sillä kierrätyskelpoista materiaalia päätyy vielä varsin paljon polttoon. Korttelikeräyksen ideana on mahdollistaa jätteiden aiempaa tehokkaampi lajittelu taajamien pientaloalueilla ja siten edistää kierrättämistä. Korttelikeräyksestä on myönteisiä kokemuksia Ruotsissa järjestetyssä pilotista”, edustajat toteavat.

Kokoomusedustajat kiittävät istuvaa hallitusta siitä, että se on toteuttanut useita kiertotalouden kokeiluja ja selvityksiä. Muun muassa viime syksynä julkaistiin muovitiekartta, jossa esitettiin mahdollisia askelmerkkejä muoviongelmaan. Samalla edustajat muistuttavat, että yhdyskuntajätteen kierrätysaste oli vuonna 2016 vain hieman yli 40 prosenttia. EU:n jätedirektiivin tavoitteena on, että yhdyskuntajätteestä kierrätettäisiin 55 prosenttia vuonna 2025 ja 60 prosenttia vuonna 2030.

Edustajat arvioivat, että jätelakia joudutaankin todennäköisesti tarkistamaan uudelleen lyhyen aikavälin päästä. Myös esimerkiksi siksi, että tekstiilijätteiden erilliskeräys on järjestettävä vuoteen 2025 mennessä.  Erilaiset selvitykset ovat ehdottaneet uusia ohjauskeinoja tavoitteen saavuttamiseksi. Esimerkeiksi on nostettu jätteenpolton verottaminen, kunnallisten jätehuoltomääräysten erilliskeräysvelvoitteiden kiristäminen sekä erilliskierrätysvelvoitteen säätäminen hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnan yhdyskuntajätteelle.

”Pientaloalueet muodostavat tällä hetkellä merkittävän haasteen kierrättämiselle. Nykyisin jätteiden lajittelu on pientaloalueilla usein mahdollista vain esimerkiksi suurempien kauppojen yhteydessä olevilla jätteen aluekeräyspisteillä. Tiedämme, että suomalaiset ovat valmiita tekemään ympäristötekoja. Meidän velvollisuutenamme on tehdä ympäristövalinnat ja kierrättäminen mahdollisimman helpoksi”, edustajat päättävät.

Edustajat ovat jättäneet aiheesta kirjallisen kysymyksen.

Lisätietoja:

Pauli Kiuru
09 432 3071

[Yhteinen Kokoomuksen ympäristövaliokunnan edustajien kirjallinen kysymys]

- - - - -

Eduskunnan puhemiehelle

Kiertotalous on elintasoa ilman luonnonvarojen liikakäyttöä. Suomessa on vähennettävä yhdyskuntajätteiden syntymistä, tehostettava jätteen syntypaikkalajittelua ja vauhditettava jätteen erilliskeräyksen mahdollisuuksia. Kiertotalouden edistämiseksi on toki toteutettu tai vireillä erilaisia hankkeita. Viime syksynä julkaistiin muovitiekartta, jossa esitettiin mahdollisia askelmerkkejä paremman kierrätyksen ja viisaamman resurssitalouden edistämiseksi. Tarvitsemme nyt merkittäviä tekoja niin jätteen tuottajilta kuin yksityisiltä ja julkisilta toimijoilta.

Yhdyskuntajätteen kierrätysaste oli vuonna 2016 vielä 41 prosenttia. Kierrätyskelpoista materiaalia päätyy vielä varsin paljon polttoon. Jäteasetuksen säädetty 50 prosentin kierrätystavoite siintää vielä kaukana. Lisäksi on huomioitava, että ajankohtainen EU:n jätedirektiivien uudistus merkitsee sekä yhdyskunta- että pakkausjätteen kierrätystavoitteiden ja jätteiden erilliskeräysvelvoitteiden kiristymistä. Tavoitteena on, että yhdyskuntajätteestä kierrätettäisiin 55 prosenttia vuonna 2025, 60 prosenttia vuonna 2030 ja 65 prosenttia vuonna 2035. Muun muassa tekstiilijätteiden erilliskeräys on järjestettävä vuoteen 2025 mennessä.  Jätelakia joudutaankin todennäköisesti tarkistamaan uudelleen lyhyen aikavälin päästä.

Kierrätysastetta olisikin varaa nostaa edelleen. Erilaiset selvitykset ovat ehdottaneet uusia ohjauskeinoja tavoitteen saavuttamiseksi. Esimerkeiksi on nostettu jätteenpolton verottaminen, kunnallisten jätehuoltomääräysten erilliskeräysvelvoitteiden kiristäminen sekä erilliskierrätysvelvoitteen säätäminen hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnan yhdyskuntajätteelle.

Esimerkiksi kiinteistökohtaista ja alueellista keräysjärjestelmää voitaisiin laajentaa järjestämällä korttelikeräys pientaloille. Tarvitsemme jätehuollon rakenteiden muutoksessa julkisen ja yksityisen sektorin tiiviimpää yhteistyötä. Tutkimukset osoittavat, että suomalaiset ovat valmiita tekemään ympäristötekoja. Lainsäätäjien velvollisuus on puolestaan tehdä ympäristövalinnat ja kierrättäminen mahdollisimman helpoksi.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavat kysymykset:

Miten ministeriö aikoo tukea korttelikeräyksen edistämistä pientalojen kohdalla sekä,

mitä toimia hallitus aikoo edistää kierrättämisen ja kiertotalouden saralla vielä loppukauden aikana?

Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 581/2018 vp

Vastaus kirjalliseen kysymykseen jätteiden korttelikeräyksen edistämisestä

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Pauli Kiurun /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 581/2018 vp:

Miten ministeriö aikoo tukea jätteiden korttelikeräyksen edistämistä pientalojen kohdalla sekä

mitä toimia hallitus aikoo edistää kierrättämisen ja kiertotalouden saralla vielä loppukau-den aikana?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Hallitus on käynnistänyt jätelainsäädännön uudistushankkeen virkamiestyönä. Hankkeeseen ollaan nimeämässä helmikuun aikana jätealan sidosryhmistä koostuvaa työryhmää. Tavoitteena on, että hallituksen esitys uudesta kierrätystä ja uudelleenkäyttöä edistävästä jätelaista saadaan syksyn 2019 aikana lausuntokierrokselle.

Jätelainsäädännön uudistuksessa painotetaan entistä enemmän jätteen määrän vähentämistä sekä yhdyskuntajätteiden kierrätyksen lisäämistä ja otetaan huomioon myös EU:n jätedirektiivin tiukentuvat kierrätystavoitteet. Valtioneuvoston TEAS-rahoilla Suomen ympäristökeskuksen vetämässä JÄTEKIVA-tutkimushankkeessa on jätelainsäädännön uudistusta varten tutkittu ohjauskeinoja kierrätysasteen parantamiseksi. Tutkijat suosittelevat mm. huomattavasti tiheämpää keräysverkostoa kierrätettäville jätteille sekä yhdyskuntajätehuollon eri vastuutahojen parempaa yhteistyötä kierrätystavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi hallituksen kärkihankerahoilla on toteutettu viime vuosina kokeiluhankkeita, joissa on pyritty löytämään uudenlaisia käytännön keinoja yhdyskuntajätteen kierrätyksen sekä lajitteluinnon lisäämiseksi. Hankkeissa on kokeiltu mm. monilokerokeräystä, jätemaksujen kannustavuutta lajitteluun sekä tekstiilijätteen keräyksen ja kier-rätyksen järjestämistä.

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen haasteena on, että kaikki suomalaiset tulisi saada lajittelemaan sekä kotona että työpaikoilla. Tämä vaatii kaikilta käyttäytymisen muutosta sekä myös neuvontaa asukkaille avuksi tässä muutoksessa. Jätelainsäädännön uudistushankkeessa pyritään ottamaan huomioon kaikki kierrätyksen lisäämiseen tähtäävien tutkimusten ja kokeilujen tulokset. Lainsää-dännön uudistushankkeessa kootaan parhaimmat lainsäädännön ohjauskeinot neuvonnan, uudelleenkäytön ja kierrätyksen lisäämiseen. Uudistuksessa pyritään huomioimaan myös jäteinfran kehittämisen erilaiset mahdollisuudet, kuten kimppa- ja korttelikeräys ja erilaiset yhteiskeräilyt.

Helsingissä 11.2.2019

Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen