Suullinen kyselytunti: Liikunnanopetus ja turvallisuus

93. TORSTAINA 3. LOKAKUUTA 2013 kello 16.00

 

N:o 101) Liikunnanopetus ja turvallisuus

 

Pauli Kiuru/kok:  Arvoisa herra puhemies! Yhteiskuntaamme vaivaa ylisääntelyn ja vastuun siirtämisen ongelma. Äskettäin nurmijärveläisen koulun rehtori tuomittiin sakkoihin liikuntatunnilla sattuneesta onnettomuudesta, vaikkei hän voinut olla mitenkään tietoinen siitä, mitä jonkun luokan liikuntatunnilla tapahtuu. Kaiken lisäksi tuntia valvova opettaja oli antanut tuomioistuimenkin käsityksen mukaan valitettavaan onnettomuuteen joutuneelle oppilaalle riittävän ohjeistuksen, mutta sitä ei noudatettu. Nyt OAJ harkitsee opettajien ohjeistamista siten, että he kieltäytyisivät juoksun, hiihdon, suunnistuksen ynnä muun sellaisen normaalin liikunnan opetuksesta. Kysyisinkin ministeri Henrikssonilta: miten aiotte estää sen, ettei tällainen äärimmäisen valitettava tapaturma ja siitä näemmä automaattisesti rehtorille seuraava rangaistus jatkossa estä riittävää liikunnan opetusta kouluissa?

 

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson:  Arvoisa puhemies! Ajattelin ensin, että kysymys menee opetusministerille, koska tietysti on tärkeätä, että meidän kouluissa pystytään harjoittamaan liikuntaa.

 

En pysty ottamaan yksittäiseen oikeustapaukseen kantaa. En pysty oikeusministerinä ohjaamaan tuomioistuimia, vaan tuomioistuimet soveltavat sitä lainsäädäntöä, minkä tämä eduskunta on hyväksynyt. Mitä tulee tähän tapaukseen, tietenkin voisi tulkita niin ja siinä voisi ajatella niin, että ehkä on syytä, että sekä opetusministeriön että oikeusministeriön virkamiehet istuvat yhdessä alas ja miettivät, onko meidän nykyisessä lainsäädännössä jotain, mitä pitäisi korjata. (Ilkka Kanerva: Onko? Kyllä pitäisi olla!) Siihen meidän varmasti pitäisi pyrkiä, että tarkastetaan ensin tämä tilanne, mutta yksittäiseen tapaukseen en ota kantaa.

 

Pauli Kiuru/kok:  Arvoisa herra puhemies! On aivan totta, että tuomioistuimia ei ministerin pidä lähteä ohjeistamaan, etteivät toimivallan rajat sekoitu, ja ajatus siitä, että virkamiehet eri ministeriöistä tekevät yhteistyötä ja katsovat, mitä voidaan tehdä on hyvä. Onko nyt jotain tarkempia lainkohtia, miltä osin muutokset olisivat tarpeen, ja miten näette sen, että syyllisyys ylipäätään menee näin pitkälle, että se ulotetaan esimerkiksi tässä tapauksessa rehtoriin asti?

 

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson:  Arvoisa puhemies! Tämä substanssilainsäädäntö on opetus- ja kulttuuriministeriön puolella, elikkä opetusministeri on se, joka vastaa koulutustoiminnasta meidän maassa, ja hän myös vastaa siitä, millä tavalla esimiesten vastuu järjestyy kouluissa. Sen takia katson, että kun on kyse tästä kysymyksenasettelusta, meidän pitää tässä tehdä yhteistyötä, mutta ehkä opetusministeri itse haluaa lausua tästä jotain.

 

Opetusministeri Krista Kiuru:  Arvoisa puhemies! Olin itsekin yllättynyt, kun luin tuon uutisen viikonloppuna, ja se varmasti tuli kyllä tilaamatta, koska se asettaa meidät koko koulutusjärjestelmän puolella sellaiseen tilanteeseen, että joudumme tietysti kysymään, onko sillä kauas meneviä vaikutuksia ja voiko tämä ennakkotapauksena johtaa siihen, että se uhkaa jollakin tavalla liikunnan opettamista kouluissa. Tämä kysymys varmasti on monen muunkin mielessä kuin itseni. Me olemme tällä viikolla selvittäneet tämän taustaa, jotta me voisimme vetää tästä tarkempia johtopäätöksiä. Mutta liikumme nyt sellaisella alueella, missä minusta on tärkeää antaa maltille valttia.

 

Puhemies Eero Heinäluoma: Tämä kysymys on tällä erää käsitelty.