Sote ratkaisee terveysalan yritysten työpaikat

 

Hallitus ja oppositio sopivat maaliskuussa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen päälinjoista. Ratkaisu oli toteuttamistavaltaan poikkeuksellinen. Hallitus ja oppositio löysivät toisensa kokoluokaltaan yhdessä Suomen tulevaisuuden kannalta merkittävimmässä asiassa. Tavoitteena on turvata suomalaisten hyvinvointipalvelut vuosikymmeniksi eteenpäin niin, että epätasa-arvon kasvaminen palveluiden saatavuudessa ja laadussa eri väestöryhmien, kuntien sekä maakuntien välillä korjaantuu.

Sopimuksen mukaan Suomeen perustetaan viisi sote-aluetta, jotka vastaavat palveluiden järjestämisestä kuntayhtymäpohjalta. Kunnat toimisivat palveluiden rahoittajina, mutta myös tuottajina merkittävässä roolissa. Sopimuksen päälinjat ovat ymmärrettäviä ja huomattavasti selkeämpiä kuin aikaisemman lain muotoon kirjoitetun mallin linjaukset.

Ministeriön virkamiesten ja parlamentaarisen ohjausryhmän tavoitteena on nyt työstää sopimuksen pohjalta tarkempi selvitys toukokuun loppuun mennessä.　 Lausuntokierroksen jälkeen hallituksen esitys tuodaan syksyllä eduskunnan käsiteltäväksi. Käytännön toiminta alkaa vuoden 2017 alussa uuden lain mukaisesti.

Sekä valmistelijoiden että lausunnonantajien on nyt pidettävä ajatus kirkkaana, sillä lain yksityiskohdat vaikuttavat 4　000 sosiaali- ja 16　000 terveyspalvelualayrityksen tulevaisuuteen. Kyseisissä yrityksissä työskentelee noin 60　000 suomalaista. Yritysten kasvu- ja työllistämisvaikutusten lisäksi olennaista on asiakkaiden saaman palvelun nopeus, hoidon vaikuttavuus ja valinnanvapaus. Huonosti valmisteltuna ja toteutettuna uudistus johtaisi siihen, että kunnat ja sote-alueet ostaisivat palveluja toisiltaan kilpailuttamatta.　 Ostojen vähentyminen vaikuttaisi välittömästi yritysten työllistämismahdollisuuksiin. Tuloksena olisi yrityskentän näivettyminen ja julkisen tuotannon monopoli.

Kuntien sote-menot ovat noin 22 miljardia euroa. Summasta ainoastaan kolme miljardia käytetään yksityisiltä yrityksiltä tehtäviin ostoihin. Vastuu palveluiden järjestämisestä kuuluu julkiselle sektorille, mutta tuottamisessa kannattaa hyödyntää monituottajamallia. Yritykset ja kolmas sektori tasaavat tuotannollisia pullonkauloja, tarjoavat vertailtavuutta sekä kustannuksiin että laatuun ja mahdollistavat asiakkaille valinnanmahdollisuuksia. Monopoli tuotannossa ei ole koskaan asiakkaan etu.　 Lähes 90 % suomalaisista haluaa valita itsenäisesti oman palvelutuottajansa.

 

Pauli Kiuru (kok)
Kansanedustaja

Heikki Tyvi (kok)
Toimitusjohtaja, talousneuvos, valtuutettu