Ruotsin kielen opiskelun pakollisuus arvioitavaksi

 

Kansalaisaloite ruotsin kielen opiskelun muuttamisesta vapaaehtoiseksi on tulossa eduskunnan käsiteltäväksi. Aloite on saavuttamassa vaadittavan 50 000 allekirjoittajan rajan. Aloite on tärkeä, mutta aihe sensitiivinen. Kansalaisaloite pakottaa myönteisellä tavalla pureutumaan aiheeseen, jota ei pidä jättää sen vaikeuden takia huomiotta.

Keskustelu ruotsin kielen opiskelun muuttamisesta vapaaehtoiseksi on tarpeen. Suomen kielivaatimukset ovat poikkeuksellisen tiukat. Äidinkielen ohella toisen pienen kielen opiskelu pakollisena ei ole kansantalouden, opiskelijoiden motivaation eikä sivistysvaltion arvojenkaan mukaista.

Vapaaehtoinen ruotsin kielen opiskelu tulisi edelleen jatkumaan, vaikka pakollisuus poistuisi. Äidinkielenään ruotsia puhuvien ja sitä vapaaehtoisesti opiskelleiden avulla pystytään turvaamaan esimerkiksi kielilain ja perustuslain edellyttämät oikeudet myös ruotsinkielisille.

Eduskunnalle toimitettava kansalaisaloite ilmoitetaan täysistunnolle tiedoksi. Lähetekeskustelussa edustajat voivat ilmaista aloitteesta kantansa. Sen jälkeen eduskunta päättää, mihin valiokuntaan asia lähetetään valmisteltavaksi. Valiokunta voi esittää mietinnössään kansalaisaloitteen hylkäämistä. Yksi vaihtoehto on, että mietintöön lisätään lausumaehdotus, jossa edellytetään valtioneuvostoa ryhtymään asiassa lainvalmisteluun.

Arvioni on, että kansalaisaloitteen ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä ei vielä tällä vaalikaudella johda toivottuun tulokseen. Valiokunta tulee todennäköisesti esittämään kansalaisaloitteen hylkäämistä. Mietintö kuitenkin käsitellään täysistunnossa keskusteluineen. Täysistunto päättää mietinnön päätösehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Päätöksenteko perusteluineen on avointa.

On perusteltua, että Suomessa jokaisella on oikeus käyttää äidinkieltään ja että pyrimme säilyttämään kaksikielisen kulttuurimme. Pakon avulla ei ole kuitenkaan saavutettu sellaista laajaa kaksikielisyyttä, jota on toivottu. Asian voi jokainen pirkanmaalainen testata oman kuntansa virastoissa, kaupoissa ja toreilla. Jos pakko ei toimi toivotulla tavalla, niin on aika koittaa suvaitsevampaa, laajempaan valinnanvapauteen perustavaa mallia.

63 % suomalaisista haluaa ruotsista valinnaisen aineen. On ilahduttavaa huomata, että uusimpien uutisten mukaan ”harvinaisten” kielten opiskelu kiinnostaa yhä useampaa opiskelijaa esimerkiksi Tampereella. Espanja, ranska, venäjä ja kiina ovat entistä useammalla ensimmäisenä vieraana kielenä. Ongelmaksi voi kuitenkin muodostua monelle se, että englannille löytyy tilaa vasta kolmantena kielenä ruotsin jälkeen.

 

Pauli Kiuru
Kansanedustaja (kok)

 

Julkaistu: Aamulehti 12.8.2013