Ritva Karvinen Kangasalta ruotii Tavasea

null

Tavase Oy:stä tietoa ja taustatietoa

Kangasalan valtuustossa yritimme aloitteen avulla saada selville Tavase Oy:n tekopohjavesihankkeen toimintaa ja saloja. Äänestys osoitti, etteivät kaikki usko Tavaseen. Eri asia on, olisiko pykälästä voinut lainkaan äänestää, koska kunnanhallitus ei ollut valmistellut asiaa. Saatiin sentään jotakin tietoa uusillekin valtuutetuille. Toivomme avoimuutta!

Vesimäärät

Tavase Oy:n Toimitusjohtaja Petri Jokela kertoi kokouksessa, että Roineesta otettua vettä sadetetaan Vehoniemen-Isokankaan harjuun sata litraa neliölle tunnissa (100 l/neliö/tunti). Toinen luku, jonka johtaja myönsi, oli 70000-90000 kuution vesimäärä vuorokaudessa.

Sadetettava alue on 13 hehtaaria, josta kulloinkin on käytössä kolmasosa eli reilut neljä hehtaaria toisten alueiden ollessa lepotilassa. On puhuttu myös 18:sta hehtaarista, mutta täällä emme ymmärrä, mihin suuntaan aluetta olisi laajennettu. Tavase ei omista neliötäkään eikä se ole myöskään vuokrannut maata tutkimuksiaan varten. Puhutaan tulevasta pakkolunastamisesta.

Tavallinen valtuutettu, jonka pitää aikanaan ottaa lopullinen kanta asiaan, ei voi ymmärtää, mitä mainittu vesimäärä tarkoittaa harjuun suihkutettuna. Laskettiin, että vesipatjan paksuus tällä alueella olisi lähes 900 metriä, joka vastannee yli tuhannen vuoden sadevesimäärää! Asiaa tarkemmin tuntevat voivat laskea, pitääkö tieto paikkansa.

Sopimuksessa, jonka sisältö on luettavissa Tampereen Veden kotisivuilta, edellytetään noin 69000 kuution päivittäisen vesimäärän valmistumista käyttöön.

Uutena vaiheena harjuun on asennettu tutkimukseen liittyviä kaivoja, joihin vettä lasketaan. Vesi valuu niistä pohjavedeksi lyhyemmän matkan kuin maan pinnasta. Kun alue on pieni, herää kysymys, onko Tavasen tarkoitus valuttaa vettä kaivojen kautta niin paljon, että tavoitteet saavutetaan, vaikka puhdistustulos ei olisikaan toivotunlainen? Mitä imeytystä se on? Eihän vesi puhdistu silläkään, että sitä kaadetaan astiasta toiseen? Jospa joku puolueeton tutkisi tätäkin asiaa.

Valtuustossa kysyttiin, pitääkö rakentaa esikäsittelylaitos, jossa järvivesi käsitellään ennen sen sadetusta harjuun, kun Roineessa on sinilevää. Jokela vastasi, että ei tarvitse, kun Roineen vesi on niin hyvää. Eli mihin me tarvitsemmekaan Tavasea?

Veden hinta ja rakennuskustannukset

Kangasalan Raikkuun valmistui keväällä 2008 uusi vedenkäsittelylaitos lähinnä Sahalahden tarpeisiin. Se pystyy käsittelemään vettä 11500 kuutiota vuorokaudessa. Laitoksia on muitakin. Saamme pohjavedestä tuotettua puhdasta käyttövettä ja sitä riittää meille ja varmaan myytäväksikin. Hinta on tähän asti ollut kohtuullinen.

Rakennusvaiheessa asennettiin Raikkuun valmiiksi ”Tavase”-liitäntä. Emme saaneet Jokelalta vastausta siihen, saammeko Raikusta enää omasta pohjavedestämme valmistettua edullisempaa puhdasta vettä Tavasen aloitettua. Ilmeisesti ei.  

Perustamisasiakirjaan on kirjattu, että Tavasen tuottamasta vedestä on maksettava 20 %, vaikkei sitä käytettäisikään.  

Kun Tavasen rakennussuunnitelmat valmistuvat, veden hinnan on arveltu nousevan ainakin nelinkertaiseksi. Toimitusjohtaja Jokela ei kiistänyt asiaa.

Jokela ilmoitti rakennuskustannuksiksi 32 miljoonaa euroa todeten, etteivät ne ole alkuperäisestä paljoa nousseet, korkeintaan 40 miljoonaan. Pitäisikö tuohon laittaa ykkönen eteen? Uskoamme horjuttaa tieto siitä, että Turun seudulla Virttainkankaalla hinta nousi kolminkertaiseksi alkuperäisestä eli 150 miljoonaan euroon eikä sekään taida riittää.

Jo pelkät korkokulut nostavat Tavasen veden hintaa. Kun vettä vekslataan harjussa alas ja ylös, se vaatii lisäksi energiaa, jonka määrä ja merkitys tulevina vuosina nousevat arvoon arvaamattomaan.

Jokelan mukaan energiakulutuksen nousua kompensoi säästö pintaveden käsittelykustannuksissa, lietteen poiskuljetuksessa ja kemikalioiden vähenemisen vuoksi. Se tarkoittaa ainakin sitä, että lietteet ja muut liat jätetään harjuun.

Totta kai vesiasioita pitää miettiä ja ratkoa pitkälle tulevaisuuteen. Kunnallisessa päätöksenteossa on surullista se, että valtuutetuille esitetään aina vain yksi vaihtoehto. Nyt puhutaan vain Tavasesta.

Ympäristö

Ympäristön kannalta tilanne on kamala. Harjualueille rakennetaan teollinen vedentuotantoalue. Sinne tulee vesisäiliö, kymmenien kilometrien putkistot, huoltotiet, sähkökeskukset, Hiedanperän matalaan lahteen ruopattavat putkistot, asfaltoidut ja korkeilla panssariaidoilla ympäröidyt piha-alueet, kaikkialle Vehoniemen maisemassa näkyvät vesijohto- ja merkkipaalut sekä vesilinjaa osoittavat merkinnät Roineen Ruskosta Hiedanperään.

Mitähän Maisematoimikunta miettinee kansallisesti arvokkaaksi alueeksi nimeämänsä Vehoniemen tärvelemisestä?

Mistä rahat?

Kangasalan valtuustolle ei kerrottu edes sitä, mikä on Tavasen kustannusarvio ja paljonko Tavase on jo käyttänyt rahaa tähän mennessä. Viime kädessä se on osakaskuntien veronmaksajien rahaa, joka pitäisi olla kunnallisen päätöksenteon kontrollissa. – Meille ilmeisesti esitetään lasku vasta sitten, kun suunnitelmat ovat niin pitkällä, ettei niitä voi enää perua. Niinhän on menetelty monen muunkin asian yhteydessä.

Rahaa on jo palanut, joten rahoittajia on pitänyt löytyä. Onko mahdollisesti Tampere antanut osakaslainaa vai Pöyry pitkittänyt laskujen perintää? Entä muut kunnat?

Suunnittelija

Imeytyskokeilujen suunnittelijana toimii Pöyry Environment Oy, jolla on maailmanlaajuinen aluetoimistoverkosto. Yhtiö hallitsee rakentamista, suunnittelua, vesivoimaa, öljy- ja maakaasuteollisuutta, sähköä, lämpöä ja monta muuta. Tavase on Pöyryn pieni pelinappula ja koekaniini, jonka kustannukset maksatetaan kunnilla.

Pöyry on laatinut myös ”Tampereen seudun rakennesuunnitelma 2030”-asiakirjan, joka on nyt annettu tiedoksi valtuustoille. Muutoksia ei siihen olisi enää voinut tehdä. Myös keskuspuhdistamohanke on Pöyryn käsissä ja seudulliset logistiikkakysymykset. Ihme, että Pöyry on aina voittanut tarjouskilpailutkin! Pöyry on jo valtio valtiossa ja se pystyy kääntämään kuntien napamiehet puolelleen missä asiassa tahansa ja maksattaa kunnilla kaiken. Pöyristyttää.

Meille kerrottiin, ettei keskuspuhdistamohanketta ja Tavasen toimintaa olisi nidottu yhteen. Mene ja tiedä, muutakin on kuultu.

Pöyry toimii myös Tavasen ”puolesta”. Sen johtava osastopäällikkö on sekä Suomen Vesiyhdistyksen että sen vedenlaatujaoston hallituksessa. Lisäksi hän on mainitun yhdistyksen pohjavesijaoston puheenjohtajana. Väitetään, että hän on toiminut joskus Tavase Oy:ssäkin allekirjoittaen asiakirjoja. Joka tapauksessa olisi erikoista, jos tilaajan ja tuottajan roolit olisivat samalla henkilöllä. Toivottavasti joku tutkii tämänkin!

Lopuksi

Eräs valtuutettu epäili, että meille nauretaan, jos eroamme Tavasesta luopumalla osakkeista. Olen puolestani sitä mieltä, että naurajia on vähän ja pian meidän kaikkien hymykin hyytyy.

Ritva Karvinen

sitoutumaton valtuutettu, Kangasala