Puheenvuoro täysistunnossa: Mikromuovien kieltäminen kosmetiikassa lainsäädännöllä

PTK 32 2019 vp Täysistunto

Tiistai 17.9.2019 klo 14.01—16.32

Mikromuovien kieltäminen kosmetiikassa lainsäädännöllä

Kansalaisaloite

KAA 3/2019 vp

14.31

Pauli Kiuru kok

Arvoisa rouva puhemies! Uudelleen kiitän aloitteentekijöitä, 58 000 nimeä aloitteessa. Aloite on todellakin kannatettava. Tässä kehotetaan ryhtymään lainsäädäntötoimiin, jotta kosmetiikkatuotteista mikromuovi saadaan pois, maahantuonti kielletään ja myynti ja valmistus estetään Suomessa. Kun korvaavat, biohajoavat vaihtoehdot ovat saatavilla, niin siihen suuntaan varmasti kannattaa mennä. 

Mikromuovia huuhtoutuu vesistöihin ja ravintoketjuihin ja viime kädessä ravintoketjun huipulle, ja ihmiset sitä kalojen ja muiden elintarvikkeiden kautta, juomaveden kautta, sitten elimistöönsä saavat. Terveysvaikutukset ovat osittain vielä epäselviä, mutta lienee selvää, että hyötyä mikromuovista elimistössä ei nyt ainakaan ole — haittaa on, kuinka paljon, sitä emme ihan tarkkaan vielä tiedä.

Mikä on varmaa, on se, että poistumisaika, hajoamisaika, jos se ylipäätään poistuu ollenkaan, on äärimmäisen pitkä. Ilmeisesti se ei poistu kokonaan vesistöstä millään aikavälillä, se menee vain pienemmäksi ja pienemmäksi. 

Tämä ongelma on kasvava. Viimeisen 50 vuoden aikana muovin käyttö on globaalisti kaksikymmentäkertaistunut, ja tulevan 20 vuoden aikana arvellaan, että muovin käyttö edelleen kaksinkertaistuu.  

Viime vaalikauden lopussa taisi tulla, vai oliko peräti tämän vuoden puolella, muovitiekartta — kyllä se viime vaalikaudella tuli, koska siitä on otettu jo sitten osia mukaan hallitusohjelmaan, ja siltä osin kiitänkin hallitusta. Ihan hyvä, että muovitiekartan toimenpidesuosituksia on viety hallitusohjelmaan — hallituksen esityksiä odotellaan. 

Muovin käytön järkevöittämiseksi: käyttöä tietysti pitää pyrkiä vähentämään, lajittelua on pyrittävä lisäämään, kierrätystä parantamaan ja sitten ottamaan käyttöön näitä innovaatioita, joilla muovia voidaan korvata. Meillä on Suomessa erinomaista osaamista esimerkiksi metsäteollisuudessa ja raaka-ainepuolella, joissa tämmöisiä biomateriaaleja voidaan kehittää, ja sitä kautta sitten muovia saada vähemmäksi.  

Nyt kun muovista puhutaan, niin tietysti täytyy muistuttaa, että mitään tuotetta ei kannata ihan kohtuuttomasti demonisoida. Muovilla on myös hyvät puolet, ja esimerkiksi elintarviketeollisuudessa sen korvaaminen osin voi olla vaikeata tai jopa mahdotonta. Muovi lisää elintarvikkeiden säilyvyyttä, pienentää osaltaan ruokahävikkiä, ja on sitä kautta tarpeellinen. Mutta se, miten me sitä käytämme, miten me kierrätämme ja toimimme sen käytön jälkeen, on olennaista. 

Viime vaalikaudella eduskunnassa käsiteltiin ruokapoliittista selontekoa, ja siitä jäi itselleni mieleen erityisesti vesiasiat, josta tässä kansalaisaloitteessakin on kysymys välillisesti. Mielenkiintoinen yksityiskohta oli, että Suomeen tuodaan pullotettua vettä enemmän kuin Suomesta viedään pullotettua vettä ulkomaille.

Ylipäätään on mielenkiintoista, että Suomeen täytyy tuoda vettä ja käyttää pullovettä, koska esimerkiksi täällä Helsingissä Päijänteen vesi on puhtaampaa kuin ulkomailta tuotu pullovesi. 

Tupakantumpit ovat yksi suurimmista mikromuovin tuottajista. Edustaja Wallinheimo teki vuonna 2013 kirjallisen kysymyksen, josta selviää, että Suomessa heitetään luontoon vuosittain 5 miljardia kappaletta tupakantumppeja. Se ei kerro kovin paljoa, mutta se kertoo, jos sanotaan, että se vastaa Senaatintorille levitettynä puolentoista metrin kerrosta, ja se on sellaista ainetta, joka jää mikromuovina vesistöön. 

Hyväksi vertailukohdaksi tässä tupakantumppiasiassa voisi ottaa Japanin, jossa tupakantumppeja, eikä ylipäätään muitakaan roskia, luonnossa ja ympäristössä näe. Käyttäjät käyttävät taskutuhkakuppeja, jotka ovat tämmöisiä filmirullan kokoisia rasioita, joihin he sitten laittavan tupakantumppinsa, ja siitä sitten asiallisesti eteenpäin. 

Lopuksi, arvoisa puhemies, jokainen voi tehdä omalta osaltaan paljon. Kaija ja Ilkka Erkkilä, kaksi suomalaista — ympäristösuurhenkilöä, voisi sanoa — ovat keränneet ympäristöstä viime vuosien aikana 914 500 tupakantumppia, kaiken muun roskan lisäksi, mitä he ovat vapaaehtoistyönä tehneet. Jokainen voi osallistua vaikka Roska päivässä ‑liikkeeseen, ja tärkeintä tietysti on, että ei itse roskaa.

— Kiitos.