Poliisien määrä voi laskea rajusti - rikolliset kiittävät

Hallitusohjelmassa luvattiin lisää voimavaroja poliisille, syyttäjille ja tuomioistuimille.  Poliisien määrä luvattiin nostaa 7500:een vuoteen 2022 mennessä. Hallitusohjelmassa todetaan myös, että rikosten käsittelyaikoja nopeutetaan oikeudellisessa prosessissa. Näitä hallitusohjelman kirjauksia on myös oppositiosta syytä puolustaa. 

On tosin syytä muistuttaa, että poliisien määrä on esimerkiksi Ruotsiin verrattuna jo nyt pahasti alimitoitettu, vaikka se suhteutettaisiin väkilukuun. Lisäksi hallitusohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota henkilökohtaiseen koskemattomuuteen.

Valtiovarainministeriön tuore budjettiehdotus on kylmää kyytiä kansalaisten turvallisuudelle. Poliisihallituksen arvion mukaan rahoitusvaje ensi vuodelle on 35–40 miljoonaa euroa. Henkilöstömenojen osuus poliisin menoista on 70 %, joten säästöjä on pakko ottaa henkilöstöstä. Pahimmillaan poliisien määrä voisi laskea nykyisestä noin 7 450:stä jopa 7 050 henkilötyövuoteen.

Käytännössä henkilöstövähennykset johtavat turvattomuuden lisääntymiseen. Poliiseja näkyy katukuvassa entistä harvemmin, yhä enemmän rikoksia jää tutkimatta, hälytysajat pitenevät ja hälytystehtäviä jätetään kokonaan hoitamatta. Poliisiammattikorkeakoulusta valmistuneista osa valmistuu työttömiksi, ja monen määräaikaisessa tehtävässä olevan virkasuhde loppuu.

Turvallisuusympäristö on muuttunut koko ajan vaativammaksi. Kansainvälinen rikollisuus leviää Suomeen, jengirikollisuus lisääntyy ja päälle tulevat kyberrikollisuus sekä ihmiskauppa. Jos poliisin rahoitukseen ei saada korjausta, niin arvovalinnasta kantavat erityisesti sisäministeri ja valtiovarainministeri vastuun.

Pauli Kiuru (kok)
Kansanedustaja
Poliisiasiain neuvottelukunnan jäsen