Pauli Kiurun kirjallinen kysymys ja ministeri Vehviäisen vastaus 6.6.2018. Muutosta harkintaan kotikuntalakiin muuttoilmoituksen tekemiseen

Kirjallinen kysymys KK 186/2018 vp

Pauli Kiuru kok

Kirjallinen kysymys kotikuntalain 7 §:n 1 momentin muuttamisesta muuttoilmoituksen teon aikaistamiseksi

Eduskunnan puhemiehelle

Kotikuntalain 7 §:n mukaan muuttoilmoitus on tehtävä tarkkaan määritellyssä ajassa. Pykälän ensimmäisessä momentissa on määrätty seuraavasti: "Kun joku muuttaa kotikuntaa tai siellä olevaa asuinpaikkaa, hänen on aikaisintaan kuukautta ennen muuttopäivää ja viimeistään viikon kuluttua muuttopäivästä ilmoitettava siitä maistraatille."

Alun perin kotikuntalain mukainen muuttoilmoitus oli mahdollista tehdä aikaisintaan viikkoa ennen muuttopäivää. Lakia muutettiin ja parannettiin vuonna 2004 siten, että muuttoilmoituksen tekemisen aikaisimmaksi ajankohdaksi säädettiin kuukausi ennen muuttopäivää (HE 67/2004 vp). Hallintovaliokunta ei ottanut mietinnössä kantaa muuttoilmoituksen tekemisen määräaikaan ja sen kestoon.

Muuttamiseen liittyy paljon järjesteltäviä asioita. Osa niistä voidaan tehdä suunnitelmallisesti jo hyvissä ajoin ennen varsinaista muuttopäivää. Osa asioista on käytännön syistä pakko ajoittaa muuttopäivälle tai lähelle sitä. Jokainen ajoissa hoidettu asia helpottaa viime hetken kiirettä.

Muuttoilmoitus tulisi olla mahdollista tehdä halutessaan jo kaksi kuukautta ennen muuttoa. Moni asuntokauppa tai muuttojärjestely on sovittu jo hyvissä ajoin ennen varsinaista muuttopäivää, ja tarvittavat tiedot ovat siten käytössä.

Ennen muuttopäivää ilmoitetut tiedot tallennetaan sähköisiin järjestelmiin. On vaikea nähdä, mitä haittaa siitä olisi, jos muuttoilmoituksen tekemisen aikaisinta ajankohtaa siirrettäisiin kahteen kuukauteen ennen muuttopäivää.

Muutos olisi myös linjassa hallitusohjelman linjausten kanssa, jotka koskevat digitalisaatiota ja normien sujuvoittamista.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoa ryhtyä kotikuntalain 7§:n 1 momentin muuttamiseksi niin, että muuttoilmoituksen teko on mahdollista jo kaksi kuukautta ennen muuttopäivää nykyisen yhden kuukauden sijasta?

Helsingissä 15.5.2018

Pauli Kiuru kok

Vastaus kirjalliseen kysymykseen KK 186/2018 vp

Vastaus kirjalliseen kysymykseen kotikuntalain 7 §:n 1 momentin muuttamisesta muuttoilmoituksen teon aikaistamiseksi
 
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Pauli Kiurun/kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 186/2018 vp:

Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoa ryhtyä kotikuntalain 7 §:n 1 momentin muuttamiseksi niin, että muuttoilmoituksen teko on mahdollista jo kaksi kuukautta ennen muuttopäivää nykyisen yhden kuukauden sijasta?  
 

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
 
Kotikuntalaissa säädetty määräaika muuttoilmoituksen tekemiselle
 
Kotikuntalain (201/1994) 7 §:n mukaan, kun joku muuttaa kotikuntaa tai siellä olevaa asuinpaikkaa, hänen on aikaisintaan kuukautta ennen muuttopäivää ja viimeistään viikon kuluttua muuttopäivästä ilmoitettava siitä maistraatille. Muuttopäivän määräytymisestä säädetään lain 10 §:ssä ja sen oikeusvaikutuksista mm. verolainsäädännössä sekä kunnallisia palveluita koskevassa lainsäädännössä.
 
Muuttoilmoituksen voi jättää lomakkeella tai sähköisesti taikka tietyin edellytyksin asiakaskäynnin yhteydessä suullisesti. Ilmoitus siirtyy sähköiseen muuttoilmoitusten käsittelyjärjestelmään, josta se poimitaan maistraatissa käsittelyyn. Maistraatti voi, työtilanteen niin salliessa, käsitellä ilmoituksen jo ennen ilmoitettua muuttopäivää. On kuitenkin huomioitava, että muutto rekisteröityy väestötietojärjestelmään vasta ilmoitettuna muuttopäivänä, ei ilmoituksen tekopäivänä. Myös muuton oikeusvaikutukset alkavat muuttopäivästä.  Usein tieto muuttopäivästä on asiakkaalla jo varsin varhaisessa vaiheessa ja muuttoilmoituksen tekeminen olisi sinänsä mahdollista. Muuttoilmoituksen tekemisellä nykyistä aiemmin etukäteen ei kuitenkaan olisi oikeudellista merkitystä. Sen sijaan asiakkaalle voi aiheutua hankaluuksia tilanteessa, jossa ilmoitettu muuttopäivä muuttuu ilmoituksen tekemisen jälkeen. Muuttopäivä määrittää asiakkaan oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka perustuvat kotikunnan määräytymiseen.
 
Käytännön elämässä on havaittavissa, että muuttajan tilanne voi muuttua ennen varsinaista muuttopäivää. Esimerkiksi rakenteilla oleva asunto ei valmistu suunnitellusti tai vuokra-asunto ei vapaudu kuten oli tarkoitus, ja muutto peruuntuu tai viivästyy. Mitä aikaisemmin muuttoilmoitus on tehty, sitä todennäköisempiä muutokset muuttopäivässä ovat. 
 
Tällöin asiakkaan tulisi tehdä uusi korjaava muuttoilmoitus, mistä aiheutuu ylimääräistä taakkaa asiakkaalle ja viranomaiselle. Lisäksi epäselvyyksien riski saattaa kasvaa useiden muuttoilmoitusten johdosta. Toisaalta on mahdollista, että asiakas ei tiedosta muuttopäivän oikeudellista merkitystä, ja jättää korjausilmoituksen tekemättä. Tästä voi aiheutua yllättäviäkin ongelmia, ja asian korjaaminen jälkikäteen voi osoittautua työlääksi.
 
Toisaalta muuttoilmoituksen tekeminen yhden kuukauden sijaan jo kaksi kuukautta ennen muuttopäivää antaisi asiakkaalle enemmän valinnanvaraa sen suhteen, milloin hän muuttoilmoituksen tekee. Myös maistraatilla olisi tällöin käytettävissä enemmän aika muuttoilmoituksen käsittelemiseen ennen ilmoitettua muuttopäivää. Tästä johtuva joustavuus töiden järjestelyissä voisi osaltaan kompensoida edellä kuvattua ylimääräisten muuttoilmoitusten aiheuttamaa resurssipainetta maistraateissa.   Asioinnin sujuvuuden näkökulmasta hallitus katsoo, että määräajan pidentämistä kahteen kuukauteen olisi syytä arvioida, kun kotikuntalakiin tulevaisuudessa valmistellaan muutoksia.
 
Helsingissä 6.6.2018

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen