Pääministerin ilmoitus 26.6.2019: Vastauspuheenvuoro Pauli Kiuru

15.16 Pauli Kiuru kok (vastauspuheenvuoro)

Arvoisa rouva puhemies! Tässä ohjelmassa sanotaan seuraavasti: ”EU:n kehitysrahoituksen maantieteellinen fokus on Afrikassa”. Se on hyvä kirjaus. Afrikka on Euroopalle, voisi sanoa, lähes kohtalonkysymys. Siinä kiteytyvät sekä ilmastonmuutos, ilmastonmuutokseen liittyvät muutokset esimerkiksi ruuantuotannossa, voimakas väestönkasvu Afrikassa ja näihin syihin liittyvä maahanmuuttopaine, joka vääjäämättä kohdistuu Eurooppaan. Afrikassa on maita, jotka ovat olleet hyvinkin edistyksellisiä naisten koulutuksessa, tyttöjen koulutuksessa ja ylipäätään koulutuksessa ja myös perhesuunnittelussa, mutta Afrikassa on myös maita, joissa suhtaudutaan äärimmäisen halveksien näihin tavoitteisiin ja suorastaan kannustetaan tolkuttomaan väestönkasvuun.  

Kysyn kehitysyhteistyöstä vastaavalta ministeri Skinnarilta: Miten te näette tällaisen vastikkeellisuuden? Jos apua annetaan, [Puhemies koputtaa] niin miten vastaanottavan maan pitää sitoutua näihin arvoihin?  

Ministeri Skinnarin vastaus:

15.39 Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari

Arvoisa puhemies! Edustaja Vähämäki, te nostitte aivan oikein esille kauppapolitiikan, ja sen merkityksen Suomelle, EU:lle ja koko maailmalle. On selvää, että elämme haasteellista aikaa, ja siksi olemme halunneet korostaa ohjelmassa erityisesti sitä, että sääntöperusteinen järjestelmä on se, mitä me haluamme puolustaa ja minkä eteen me haluamme tehdä töitä. Meillä on hyvin kunnianhimoiset kirjaukset tähän, ja myös siihen, että Maailman kauppajärjestöä, WTO:ta, pitää kehittää ja näitä käsillä olevia ongelmia käydä avoimesti läpi. Olen itse ensi viikolla muun muassa Genevessä keskustelemassa kansainvälisten, eurooppalaisten kollegoiden kanssa näistäkin haasteista. 

Edustaja Kiuru, nostitte esille Afrikan, sen merkityksen. Tässä ovat kollegat jo moneen otteeseen hyvin käyneet tätäkin kokonaisuutta läpi, mutta nostan nyt esille lähinnä kehitysyhteistyönäkökulman, josta kysyitte. Kyllähän meillä, Suomella, on pitkä historia, pitkät perinteet, ja ollaan tehty hyvää työtä, voi sanoa globaalisti, myös Afrikassa. Ja on selvää, että meillä on ollut tietty fokusalue siellä. Esimerkiksi Afrikan sarvi on ollut, ja varmasti tulee olemaan, meille tärkeä. 

Ihmisoikeudet, ihmisoikeussopimukset ylipäätään, ehdollisuus, se, että pitää olla vastikkeellisuutta, on varmasti jatkossakin Suomelle tärkeä. Me olemme viime kaudella hallituksen toimesta kehittäneet uudenlaisia kehitysyhteistyöinstrumentteja. Tämä työ varmasti jatkuu tälläkin kaudella.