Ministeri Leppä vastasi kirjalliseen kysymykseen vedenpintojen korkeudesta

Ministeri Leppä vastasi kansanedustajien kysymykseen vedenkorkeuksista

Kansanedustajat Pauli Kiuru (kok) ja Veijo Niemi (ps) sekä 13 muuta Pirkanmaan kansanedustajaa kysyivät kirjallisella kysymyksellä maa- ja metsätalousministeri Jari Lepältä vedenkorkeuksista ja säännöstelylupien uudistamistarpeista.

Vastauksessaan Leppä myöntää, että sopeutuminen muuttuneeseen tilanteeseen edellyttää tulvien, mutta myös kuivuuksien hallintaa.

Ministeri Leppä korostaa, että arviointimenettelyjä ja lainsäädäntöä on ajantasaistettava. Vastauksessaan hän kertoo, että lakiesitys tulvariskien hallinnasta annetun lain muuttamisesta on tulossa eduskunnan käsittelyyn syysistunkaudella 2019. Siinä huomioidaan myös kuivuuden aiheuttamat ongelmat. Maa- ja metsätalousministeriön sivuilla kerrotaan, että esittelyviikko eduskunnalle on viikolla 50. Esittely luonnollisesti edellyttää, että maassa on toimiva hallitus.

Pirkanmaan ELY-keskus pitää lausunnossaan (1.11.2019) lakiesitystä kannatettavana ja tarpeellisena. ELY-keskus katsoo kuitenkin, ehdotettuja muutoksia on kuitenkin joiltain osin syytä tarkentaa.

https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/c91c3bdd-b824-4d50-9620-c4df2c72f8e1/06897d4a-0678-4bcf-9e4f-7d7afb4af44c/LAUSUNTO_20191106093418.pdf

ELY:n lausunnossa todetaan, että: ”esitysluonnos jättää hyvin avoimeksi, mitä tarkoitetaan vesitilanteilla ja muista sää-ja vesioloista aiheutuvilla riskeillä, miten nämä arvioidaan, millaisia toimenpiteitä ELY-keskusten tulisi edistää sekä miten kuivuus- ja muista sää- ja vesioloista aihetuvat riskien huomioon ottaminen näkyisi käytännössä. Voidaan esimerkiksi kysyä, tarkoitetaanko kuivuusriskillä alhaisia järvien vedenkorkeuksia (virkistyskäytölle aiheutuva haitta), talousvesikaivojen kuivumista vai yhteiskunnan kannalta merkittävän toiminnan häiriintymistä.”

Ministerin kirjallisessa vastauksessa kansanedustajille kerrotaan, että Kokemäenjoen vesistön vesistösäännöstelyn toimivuutta on tarkasteltu kahdessa selvityksessä aivan viime vuosina.

Pauli Kiuru ja Veijo Niemi muistuttavat, että ne on tehty pääosin vain Kokemäenjoen vesistön osalta Porin ja Huittisten tulvasuojelun näkökulmasta. Skenaariot selvityksessä perustuvat siihen, että sateisuus lisääntyy. Kuivuuteen liittyviä ongelmia ei ole käsitelty koko vesistön osalta.

”Pitkällä aikavälillä järviemme keskimääräiset vedenkorkeudet ovat laskeneet keväällä, kesällä ja syksyllä. Vettä on siis juoksutettu normaalitilanteissa enemmän kuin sitä on kokonaisuudessa muodostunut. Korkeudet tulisi saattaa entisiin tasoihin. Vedenkorkeuksien seurantaa ja hallintaa on varmasti mahdollista haluttaessa kehittää nykytekniikalla”, Kiuru ja Niemi toteavat.

Edustajat ovat tyytyväisiä ministerin nopeaan vastaukseen ja lakiesityksen valmisteluun, mutta esittävät huolensa sen riittävyydestä kuivuuksien ja vedenkorkeuden hallinnassa.

Pauli Kiuru
040 540 6937

Veijo Niemi
040 062 7262

///

Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 309/2019 vp

Vastaus kirjalliseen kysymykseen vesistöjen säännöstelylupien uudistamistarpeista 
Eduskunnan puhemiehelle 

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toi-mittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Pauli Kiurun /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 309/2019 vp: 

Miksi nyt meneillään olevissa säännöstelylupien tarkistuksissa ei päivitetä lupia yhtenäisenä kokonaisuutena huomioiden 50 vuoden aikana vesienkäyttöön liittyvien tavoitteiden, arvojen ja lainsäädännön muutokset, 
onko vaarana, että muuttuneissa ilmasto-olosuhteissa ilman kokonaisvaltaista ja päivitettyä tarkastelua aiheutamme lisää ongelmia järvillemme ja eri intressitahoille ja onko tarpeen kehittää lainsäädäntöä sekä suunnittelu- ja arviointimenettelyjä siten, että säännöstelylupien muuttaminen sujuvoituu? 

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: 

Ilmaston muuttuessa vesistöjen hydrologia muuttuu. Muutokset lämpötilassa ja sadannassa näkyvät vesistöalueella muutoksina lumen määrässä ja haihdunnassa sekä edelleen vedenkorkeuksissa ja virtaamissa. Tämä muutos ei ole suoraviivainen. Sopeutuminen muuttuneeseen tilanteeseen edellyttää vesiolojen ääri-ilmiöiden, kuten tulvien ja kuivuuksien hallintaa, jotta niistä aiheutuvat vahingolliset seuraukset jäävät kokonaisuutena arvioiden mahdollisimman vähäisiksi. Vesistöaluetta on tarpeen tarkastella kokonaisuutena, jotta veden juoksuttaminen tai padottaminen vesis-töalueen yhdessä osassa ei pahenna tulva- ja kuivuusongelmia alapuolisessa vesistössä. 

Vesilaissa (587/2009) säädetään menettelystä, jolla tulvasta ja kuivuudesta aiheutuvia vahingollisia seurauksia sekä toimenpiteitä niiden estämiseksi arvioidaan koko vesistöalueella (vesilain 18 luvun 3 a §). Selvityksessä ELY-keskus tarkastelee paitsi säännöstelyhankkeita myös muita ve-sistön vedenkorkeuksiin tai virtaamiin merkittävästi vaikuttavia toimenpiteitä ja rakenteita. ELY-keskus laatii selvityksen yhteistyössä lupien haltijoiden sekä tarpeen mukaan eri viranomaisten kuten kalatalous- ja pelastusviranomaisten kanssa. Yhteistyöhön osallistuvat myös kunnat, joi-den alueella tulvasta tai kuivuudesta voi aiheutua haitallisia vaikutuksia tai joiden alueella vahin-kojen estämiseksi tarkoitetut toimenpiteet voivat vaikuttaa. 

ELY-keskuksen laatiman selvityksen tarkoituksena on sovittaa yhteen vedenkorkeuksiin ja virtaamiin vaikuttavat toimenpiteet vesistöalueella niin, että tulvasta tai kuivuudesta aiheutuvat vahingolliset seuraukset jäävät kokonaisuutena arvioiden mahdollisimman vähäisiksi. Selvityksen perusteella ELY-keskus arvioi, voidaanko tulva- ja kuivuustilanteisiin varautua riittävästi sopimalla lupien haltijoiden kanssa esimerkiksi paremmista säännöstely- ja juoksutuskäytännöistä. Jos vapaaehtoisille toimenpiteille ei ole edellytyksiä tai jos niiden toteuttamiseksi on poikettava luvissa annetuista määräyksistä, ELY-keskus voi hakea aluehallintovirastolta lupamääräysten tar-kistamista vesilain mukaisesti. Aluehallintovirasto arvioi samalla, aiheutuuko määräysten tarkistamisesta vahinkoa vesien muulle käytölle tai esimerkiksi ranta-alueille, ja antaa määräykset vahingon estämisestä tai korvaamisesta. 

Kokemäenjoen vesistön vesistösäännöstelyjen toimivuutta on tarkasteltu kokonaisuutena kahdessa selvityksessä aivan viime vuosina. Edellä kuvatun menettelyn mukainen Kokemäenjoen vesistöalueen padotus- ja juoksutusselvitys laadittiin vuosina 2015-2017 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen johdolla yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE), Pirkanmaan ELY-kes-kuksen ja Hämeen ELY-keskuksen kanssa. Samaan aikaan vuosina 2015-2017 arvioitiin Pirkan-maan ELY-keskuksen johdolla kokonaisvaltaisesti Näsijärven, Vanajaveden, Pyhäjärven, Iso-Kuloveden, Kyrösjärven ja Mahnalanselkä-Kirkkojärven säännöstelyjen toimivuutta Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyjen kehittämishankkeessa. Hankkeen tavoitteena oli ottaa mahdol-lisimman hyvin huomioon paitsi ilmastonmuutoksen vaikutus myös vesistön käytön ja tilan eri tavoitteet. 

Ilmastonmuutokseen sopeutumista on tarpeen jatkaa sekä kehittämällä nykyisiä suunnittelu- ja arviointimenettelyjä että ajantasaistamalla lainsäädäntöä. Siksi maa- ja metsätalousministeriössä on valmisteilla esitys tulvariskien hallinnasta annetun lain (620/2010) muuttamiseksi niin, että ELY-keskus ottaisi tulvariskien hallinnassa huomioon myös muista sää- ja vesioloista kuten kui-vuudesta aiheutuvat riskit. Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokaudella 2019. 

Helsingissä 28.11.2019 

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä