Ministeri Ohisalo korjasi vastaustaan kirjalliseen kysymykseemme - 1 000 irakilaisen sijaintia ei tiedetä

1 000 ihmistä hukassa - vakavaa

"Suuntaa antavista luvuista voidaan päätellä, että karkeasti arvioiden reilun tuhannen Suomeen turvapaikanhakijana tulleen irakilaisen sijaintia ei tällä hetkellä tiedetä", Ohisalon vastauksessa todetaan.

Pidän itse selvänä, että näin iso ryhmä lisää riskiä jengiytymisestä, harmaasta taloudesta, erikoisista asumisjärjestelyistä sekä maksamattomista vuokratuloista.

Pääosa kadoksissa olevista on miehiä. Mahdollisesti monella on turvallisuusalan valmiuksia työ- ja koulutustaustansa kautta Irakin poliisissa ja armeijassa. Heidän kykynsä väärin toimien voi lisätä riskiä organisoituneesta rikollisuudesta.

Irakin vastuu on suuri omien kansalaistensa palauttamisessa kotimaahansa.

///

Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 361/2019 vp 

Vastaus kirjalliseen kysymykseen kadonneista ja laittomasti Suomessa olevista irakilaisista 

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Pauli Kiuru /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 361/2019 vp: 
Onko vastauksesta pääteltävissä, että laittomasti maassa oleskelevia irakilaisia on noin 4700 henkilöä ja 
onko valtiovarainvaliokunnan ja eduskunnan tahto kadonneiden henkilöiden tavoittami-sesta tuottanut tulosta vai onko tilanne pahentunut entisestään? 

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: 

Kansanedustajien Heikki Vestmanin ja Pauli Kiurun kirjalliseen kysymykseen (KK 265/2019 vp) laaditussa vastauksessa on kysyjien mukaan jäänyt epäselväksi se, miten annettuja tilastoja tulee tulkita 4 700 irakilaisen osalta. 

Vastaus Pauli Kiurun ja Heikki Vestmanin alkuperäiseen kirjalliseen kysymykseen valmisteltiin sisäministeriön maahanmuutto-osastolla. Lukujen kirjaamisessa tapahtui ikävä kyllä virhe. Vastauksessa esiintyvä luku ”noin 25 000” on todellisuudessa irakilaisten jättämien hakemusten määrä, ei yksittäisten hakijoiden määrä. Hakemusten lukumäärään sisältyvät myös uusintahakemukset. Koska sama henkilö on siis voinut jättää useampia hakemuksia, henkilöiden lukumäärä on pienempi kuin hakemusten. Maahanmuuttoviraston antamien tilastojen mukaan Suomeen on vuonna 2015 ja sen jälkeen saapunut yhteensä noin 21 800 irakilaista turvapaikanhakijaa (tilanne 7.10.2019). Vastaus aiempaan kirjalliseen kysymykseen on virheellisen luvun osalta oikaistu. 

Kuten aiemmassa vastauksessa todettiin, irakilaisista turvapaikanhakijoista noin 6 800 on saanut oleskeluluvan Suomeen turvapaikkaprosessissa. Suomen vastaanottokeskuksissa on tällä hetkellä noin 3 700 irakilaista. Viranomaistietojen mukaan vastaanottojärjestelmästä on vuonna 2015 ja sen jälkeen poistunut omatoimisesti noin 6 400 irakilaista, todennäköisimmin Irakiin tai muualle Eurooppaan. Tämä luku sisältää myös vapaaehtoisen paluun kautta Irakiin palanneet noin 3 400 irakilaista. 
Näiden lukujen perusteella ei kuitenkaan voi tehdä suoraviivaista päätelmää, että loput Suomeen tulleista irakilaisista turvapaikanhakijoista olisivat kadonneet. 

Osa alun perin turvapaikanhakijana tulleista irakilaista on myöhemmin saanut oleskeluluvan jollain 
muulla perusteella, esimerkiksi työnteon tai perhesiteen perusteella. Osalla on tällä hetkellä 
vireillä oleskelulupahakemus jonkin muun syyn kuin kansainvälisen suojelun perusteella (esim. 
työnteko tai opiskelu). Osa irakilaista turvapaikanhakijoista on poistunut Suomesta kesken turvapaikkaprosessin 
ja hakenut turvapaikkaa jostakin toisesta Dublin-asetusta soveltavasta maasta. 
Lähtökohtaisesti myös heidän sijaintinsa on tällöin tiedossa, sillä vastuu heidän hakemustensa 
käsittelystä on Suomella ja heistä on tehty Suomelle Dublin-asetuksen mukainen takaisinottopyyntö. 

Maahanmuuttovirasto arvioi, että näissä ryhmissä on kyse kaikkiaan tuhansista henkilöistä, joiden 
olinpaikka on siis suomalaisten viranomaisten tiedossa. Tilastoteknisistä syistä eri ryhmien henkilömääristä 
on mahdotonta antaa täsmällisiä lukuja ja kyse on suuntaa-antavasta arviosta. Lukuihin 
liittyy epävarmuustekijöitä, sillä sama henkilö saattaa kuulua useampaan edellä kuvattuun 
ryhmään: esimerkiksi Dublin-asetuksen perusteella Suomeen palautettu on saattanut myöhemmin 
hakea oleskelulupaa työn perusteella. Tämän kaltaisten tilanteiden suodattaminen edellyttäisi 
Maahanmuuttoviraston tietovarannon käsittelyä erillisenä, etukäteen suunniteltuna hankkeena. 
Lisäksi tilastojen ulkopuolelle jäävät henkilöt, jotka ovat poistuneet Suomesta ilmoittamatta siitä 
viranomaisille. Näiden henkilöiden määrää ei voida tutkia käytössä olevilla menetelmillä. 

Muita ryhmiä koskevista suuntaa antavista luvuista voidaan päätellä, että karkeasti arvioiden reilun 
tuhannen Suomeen turvapaikanhakijana tulleen irakilaisen sijaintia ei tällä hetkellä tiedetä. 
Osa heistä on todennäköisesti poistunut omatoimisesti Suomesta muualle Eurooppaan tai Irakiin, 
jolloin poistumisesta ei ole jäänyt merkintää rekistereihin. Kaikkiaan on mahdotonta antaa tarkkaa 
lukua siitä, kuinka moni ulkomaalainen oleskelee Suomessa ilman laillista oleskeluoikeutta. Keskusrikospoliisissa 
on tällä hetkellä kadonneita turvapaikanhakijoita koskeva hanke, jonka yhteydessä 
on myös tehty tarkempaa lukujen vertailua. Hanke päättyy 31.12.2019. Hankkeen tuloksista 
tiedotetaan hankkeen päättymisen jälkeen. 

Helsingissä 19.12.2019 
Sisäministeri Maria Ohisalo