MINISTERI KAI MYKKÄSEN VASTAUS: Romualuksien aiheuttamat ympäristöriskit (10.11.2024)

Ministeri Kai Mykkänen vastasi Pauli Kiurun romualuskysymyksiin

Jätin eduskunnan kansliaan tiistaina (22.10.) eduskunnan työjärjestyksen mukaisen kirjallisen kysymyksen ministerille vastattavaksi ympäristöä vaarantavista romualuksista. Ministeri Kai Mykkänen toimitti perjantaina (8.11.) kirjallisen vastauksen kysymyksiini.

• Ministeri Mykkänen vastasi kysymyksiini ripeästi eduskunnan työjärjestyksen mukaisessa aikataulussa, kansanedustaja Pauli Kiuru kiittää.
   
• Vastauksessa myönnetään romualuksiin liittyvät ympäristöriskit. Samoin todetaan, että esimerkiksi laiminlyöntimaksuihin liittyvät menettelyt ovat turhan monivaiheisia.  Ministerin antama vastaus osoittaa, että kysymyksiini perehdyttiin huolella. Kiitettävää on myös se, että konkreettisia parannuksia on luvassa, Pauli Kiuru lisää.

 Kysymykseni olivat tiivistetysti:

• Oletteko ministerinä tietoinen romualuksiin liittyvistä ympäristöriskeistä,
   
• onko ministeriöllä tiedossa romualuksiin liittyvien tilanteiden haasteellisuus ja
   
• oletteko valmiita kehittämään ohjeistusta ja / tai lainsäädäntöä niin, että jatkossa vastaavat tilanteet voidaan ratkaista nopeasti kunnissa tai ELY-keskuksissa ympäristöriskit minimoiden?

 Kysymyksiäni perustelin näin:

 Romulaivat ovat aiheuttaneet ympäristöriskejä ja epätietoisuutta eri paikkakunnilla. Esimerkiksi Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä sisävesiristeilijä M/S Tampereen tilanne on ollut usean kunnan murheena. Kesällä 2024 alus nähtiin ankkuroituneena Vanajavedellä Hattulan ja välillä Valkeakosken alueella. Asukkaat ja mökkiläiset ovat pelänneet ankkuroinnin pettämistä ja aluksen ajautumista hallitsemattomasti rantaan.

M/S Tampere on viime vuosina ollut myös luvatta eri satamissa pitkiäkin aikoja. Hattulan Mierolan satamassa laiva oli koko talvikauden. Joensuun satamaa piinasi vuosien ajan peräti kaksi romulaivaa.

Yhteyden saaminen romulaivojen omistajiin on osoittautunut haastavaksi. Uppoamisvaara ja ympäristöriskit ovat kaikissa tapauksissa merkittäviä. Romulaivat ovat myös maisemaa rumentavia rikkinäisine ikkunoineen ja rakenteineen. On myös ilmeistä, että laivoja siirrellään paikasta toiseen tarkoituksellisesti lisäajan saamiseksi ja kulujen välttelemiseksi. Huonokuntoisten alusten siirtely lisää luonnollisesti onnettomuusriskejä, jotka voivat ympäristön lisäksi kohdistua välittömästi ihmisiin.

Ongelmalliseksi tapauksissa on osoittautunut myös viranomaisten toimivalmiudet ja -valtuudet. Tapaukset ovat monimutkaisia ja prosessit hitaita. Romualusten asianmukainen poistaminen, purkaminen ja kierrättäminen on kallista.  Kunnat myös ymmärrettävistä syistä pelkäävät kustannusten jäävän niiden vastuulle.

Nostoja ympäristö- ja ilmastoministeri Mykkäsen vastauksesta:

• Ympäristöministeriössä on vireillä säädöshanke jätelain muuttamisesta kiertotalouslaiksi, ja sen yhteydessä tullaan tarkastelemaan myös laillisuusvalvontakysymyksiä.
   
• Ministeriössä on tunnistettu, että esimerkiksi laiminlyöntimaksun määräämiseen liittyvä menettely on turhan monivaiheinen ja sääntelyä on siltä osin tarkoitus yksinkertaistaa.
   
• Ympäristöministeriö tuo vielä lopuksi esiin valtionhallinnon uudistamista koskevan hankkeen, jossa aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten tehtäviä keskitetään yhdelle valtakunnalliselle lupa- ja valvontavirastolle. Tulevan virastouudistuksen arvioidaan myös osaltaan yhtenäistävän viranomaiskäytäntöjä lakien soveltamiskysymyksissä. Uuden viraston on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2026 alussa.