Ministeri Lauri Ihalainen on vastannut kirjalliseen kysymykseeni, joka koskee Avilon Fibres Oy:n konkurssin seurauksia.

Kysymyksessä tiedusteltiin muun muassa ympäristöasioista, valtion käyttämästä rahamäärästä tehtaan käynnistämishankkeessa sekä tapahtumien jälkianalysoinnista ja hyödyntämisestä jatkossa vastaavissa tapauksissa.

Kysymyksiin on perehdytty huolella ja vastaukset ovat kattavia. Paljon on myös avoimia asioita, joihin ei ole vielä vastauksia olemassa.

”Tässä vaiheessa ei tiedetä, kenelle kiinteistö tulee kuulumaan konkurssimenettelyn ja kahden peräkkäisen konkurssipesän vastuu- ja vakuusjärjestelyjen selvittämisen jälkeen. Siksi vastuuta erilaisista ympäristökysymyksistä ei voida vielä arvioida.”

Kaatopaikalle on kuitenkin asetettu vakuus, joka kattaa sen sulkemiskustannukset ja jälkiseurannan.

Finnvera myönsi tehtaan käynnistämishankkeeseen lainoitusta 10 miljoonaa euroa. Suoraan valtion maksettavaksi siitä jää 3 miljoonaa euroa. Finnvera on jo alaskirjannut luottotappiot parin viime vuoden tuloksissaan.

Valtion lisätalousarviossa on jo eduskunnassa hyväksytty 6,1 miljoonaa rikkihiilen ja muiden kemikaalien hävittämis- ja puhdistustoimia varten.

Tehtaan käynnistämisen epäonnistumisen syiksi mainitaan muun muassa käynnistysvaiheen alirahoitus. Kunnallisvalitus ja valitus EU:n kilpailuviranomaisille vaikeuttivat rahoitusneuvotteluja, ja osa keskeisistä rahoittajista vetäytyi hankkeesta.

Myös toimialan markkinatilanteessa tapahtui yllättäviä ja poikkeuksellisen voimakkaita muutoksia.

Avilon Fibres Oy:n konkurssin ei arvioida vaikuttavan eläkesäätiön jäsenten eläkkeisiin.

Valkeakosken rakennemuutoksen toimintamallia arvioidaan, ja alkusyksystä 2013 asiasta järjestetään laaja arviointiseminaari. Tavoitteena on tunnistaa epäonnistumisen syitä ja löytää monistettavissa olevia hyviä käytänteitä.

==============================================

 

KYSYMYS: Avilon Fibres Oy:n konkurssin seuraukset

 

Eduskunnan puhemiehelle

Hallituksen esityksessä eduskunnalle vuoden 2013 lisätalousarvioksi työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla osoitetaan 6,1 miljoonaa euroa viskoosituotantoa harjoittaneen Avilon Fibres Oy:n konkurssista aiheutuneen turvallisuusongelman poistamiseen.

Tarkoituksena on tehdaskiinteistössä sijaitsevan rikkihiilen varastoimisen, poiskuljettamisen, hävittämisen sekä muihin aineen vaarattomaksi tekemiseen liittyvien kustannusten maksaminen siltä osin kuin kustannuksia ei voida kattaa konkurssipesän varoilla.

Keskustan tuntumassa oleva tehdaskiinteistö ja siellä oleva rikkihiili on todellinen turvallisuusriski. Tulipalo- ja räjähdysvaara on ilmeinen. On erinomainen asia, että asia on huomioitu lisätalousarvioesityksessä.

Varastoidun rikkihiilen poiskuljettaminen ja hävittäminen on ratkaisu aivan akuuteimpaan ongelmaan. Jäljelle jäävä tehdaskiinteistö, saastunut maaperä sekä käytöstä poistettu kaatopaikka ovat seuraavia isoja kysymyksiä, jotka edellyttävät ratkaisuja. On epäselvää, miten vastuut niistä aiheutuneista kuluista jakautuvat eri toimijoiden kesken, joita voivat olla valtio, kunta, edelliset omistajat, konkurssipesä ja eläkesäätiö.

Lisätalousarviossa esitetty 6,1 miljoonaa euroa on vain murto-osa siitä, mitä valtio on eri lähteistä käsin sijoittanut konkurssiin menneen tehtaan uudelleenkäynnistämishankkeeseen. Avilon Fibres Oy:n konkurssi osoitti, että hyvää tarkoittava uudelleenkäynnistäminen ei onnistunut. Tukimiljoonia myönnettäessä on analysoitu huolellisesti liiketoimintasuunnitelma ja uuden yrityksen toimintaedellytykset. Siitä huolimatta hanke epäonnistui osin varmasti sellaisten tekijöiden vuoksi, joita oli mahdotonta ennakoida.

Konkurssiin menneiden tehtaiden uudelleenkäynnistäminen on yleisen elämänkokemuksen valossa erittäin haasteellista ja onnistumisen todennäköisyys on parhaimmillaankin vain tyydyttävä. Ilmiö ei koske vain Suomea, vaan havainto on globaali.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavat kysymykset:

Miten tehdaskiinteistön purkaminen, Kirjasniemen alueen saastuneen maaperän puhdistaminen ja käytöstä poistetun kaatopaikan hoito järjestetään jatkossa,

mikä on valtion ja muiden toimijoiden rooli sekä maksuosuus tulevissa järjestelyissä,

kuinka paljon valtio käytti yhteenlaskettuna eri lähteistä käsin rahaa Avilon Fibres Oy:n käynnistämishankkeeseen ja nyt lisätalousarvioesityksessä mainittuun rikkihiilen käsittelyyn,

mitkä eri valtion lähteet osallistuivat rahoittamiseen,

miten käynnistämishanke analysoidaan, tulokset julkaistaan ja kokemukset hyödynnetään mahdollisissa tulevissa vastaavissa konkurssi- ja uudelleenkäynnistämishankkeissa ja

miten Avilon Fibres Oy:n konkurssi vaikuttaa Säterin eläkesäätiön jäsenten eläkkeisiin ja miten jäsenille mahdollisesti kohdistuviin merkittäviin heikennyksiin voitaisiin löytää apua?

Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 2013

Pauli Kiuru /kok

 

VASTAUS:

 

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Pauli Kiurun /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 469/2013 vp:

Miten tehdaskiinteistön purkaminen, Kirjasniemen alueen saastuneen maaperän puhdistaminen ja käytöstä poistetun kaatopaikan hoito järjestetään jatkossa,mikä on valtion ja muiden toimijoiden rooli sekä maksuosuus tulevissa järjestelyissä,

kuinka paljon valtio käytti yhteenlaskettuna eri lähteistä käsin rahaa Avilon Fibres Oy:n käynnistämishankkeeseen ja nyt lisätalousarvioesityksessä mainittuun rikkihiilen käsittelyyn,

mitkä eri valtion lähteet osallistuivat rahoittamiseen,

miten käynnistämishanke analysoidaan, tulokset julkaistaan ja kokemukset hyödynnetään mahdollisissa tulevissa vastaavissa konkurssi- ja uudelleenkäynnistämishankkeissa ja

miten Avilon Fibres Oy:n konkurssi vaikuttaa Säterin eläkesäätiön jäsenteneläkkeisiin ja miten jäsenille mahdollisesti kohdistuviin merkittäviin heikennyksiin voitaisiin löytää apua?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Tehdaskiinteistön mahdollinen purkaminen, Kirjasniemen alueen saastuneen maaperän puhdistaminen ja käytöstä poistetun kaatopaikan hoidon järjestäminen jatkossa on valmisteltavana.

Tässä vaiheessa ei tiedetä kenelle kiinteistö tulee kuulumaan konkurssimenettelyn ja kahden peräkkäisen konkurssipesän vastuu- ja vakuusjärjestelyjen selvittämisen jälkeen. Siksi vastuuta erilaisista ympäristökysymyksistä ei voida vielä arvioida. Vastaavasti tehdasalueen tulevaa käyttöä ei vielä tiedetä. Vastuu pilaantuneesta maaperästä määräytyy ympäristönsuojelulainsäädännön mukaan. Maaperän kunnostamisesta vastaa ensisijaisesti alueen pilaaja, toissijaisesti kiinteistön haltija tai kunta, jos puhdistaminen on edelliselle kohtuutonta. Alueella ei ole akuuttia ympäristöriskiä. Alueen tuleva maankäyttö ratkaisee mahdollisesti tarvittavien puhdistamistoimenpiteiden laajuuden. Kaatopaikkakiinteistölle on asetettu vakuus, joka toiminnan loppuessa kattaa kaatopaikan sulkemiskustannukset ja jälkiseurannan.

Valtion ja muiden toimijoiden roolit sekä maksuosuudet tulevissa järjestelyissä ovat selvitettävinä. Avilonin konkurssipesän varat olivat vähissä. Uhkana oli, että se ei kykenisi huolehtimaan laitoksen turvallisesta alasajosta vaan konkurssi päättyisi ja laitos jäisi isännättömäksi. Nyt Avilonin konkurssipesä on siirretty julkisselvitykseen. Tämä tarkoittaa, että pesän hoidosta ja velvoitteista vastaa erikseen määrätty julkisselvittäjä, joka toimii konkurssilainsäädännön mukaisin valtuuksin. Julkisselvitys tehdään konkurssiasiamiehen toimiston valvonnassa. Konkurssipesä huolehtii yrityksen lakisääteisistä velvoitteista konkurssin päättymiseen eli laitoksen täydelliseen alasajoon saakka. Viranomaiset kohdistavat siten normaalisti valvontansa pesään. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes valvoo laitoksen kemikaaliturvallisuutta ja Pirkanmaan ELY-keskus mm. ympäristöasioita.

Valtion vastuulla Avilonin tapauksessa ovat ensisijaisesti turvallisuuskysymykset. Tehdaskiinteistöllä varastoituna oleva rikkihiili ja muut kemikaalit on saatava poistettua ja hävitettyä turvallisesti. Samaten tuotantolinjaston sisällä oleva rikkihiilijäämä on poistettava ja linjasto puhdistettua niin, että räjähdysvaaraa ei ole. Valtio on sitoutunut vastaamaan tarvittaessa em. toimien rahoituksesta.

Valtioneuvosto on tehnyt tämän vuoden ensimmäiseen lisätalousarvioesitykseen esityksen määrärahaksi, jolla hoidetaan rikkihiilen poistaminen ja muut turvallisuusperusteiset toimet. Valtion rahoitukseen turvaudutaan vain siltä osin, kun konkurssipesän omat varat eivät riitä rikkihiilen aiheuttaman turvallisuusriskin poistamiseen. Yleisten konkurssioikeudellisten sääntöjen mukaisesti ensisijaisesti turvaudutaan pesän omiin varoihin. Avilonin konkurssipesän on siten realisoitava varallisuuttaan ja käytettävä saamansa tulot velvoitteidensa hoitamiseen.

Valtio on käyttänyt rahaa Avilon Fibres Oy:n käynnistämishankkeeseen seuraavasti:

Finnvera on myöntänyt yhtiölle lainoitusta yhteensä noin 10 miljoonaa euroa, josta valtion luottotappiositoumuksen perusteella suoraan valtion maksettavaksi tullee noin 3 miljoonaa euroa. Finnvera on jo alaskirjannut luottotappiot parin viime vuoden tuloksissaan. Huoltovarmuuskeskus tilasi Avilonin käynnistämishankkeessa palamatonta kuitua 6 miljoonalla eurolla. Lisäksi hallitus on esittänyt tämän vuoden LTAE:en enintään 6,1 miljoonaa euroa rikkihiilen ja muiden kemikaalien hävittämis- ja puhdistustoimia varten.

Kuitu Oy:n konkurssin jälkeinen rakennemuutosvaihe oli poikkeuksellisen haasteellinen ja rakenteellisesti monimutkainen, Tilanteen selvittelyyn ja toimenpiteiden valmisteluun osallistuivat eri vaiheissa asiantuntijat Kuitu Finland Oy:n konkurssipesästä, Säteri Oy:n Eläkesäätiöstä, työ- ja elinkeinoministeriöstä, Pirkanmaan TE-keskuksesta, Finnverasta, Suomen Teollisuussijoitus Oy:stä, turvatekniikan keskuksesta, huoltovarmuuskeskuksesta, ympäristöministeriöstä, Pirkanmaan ympäristökeskuksesta, Nordea Pankki Suomi Oyj:stä, konkurssiasiamiehen toimistosta, Tuokko Tilintarkastus Oy:stä, Pöyry Oy:ltä, Ekokemiltä, Tampereen yliopistolta, Valkeakosken kaupungilta ja Pirkanmaan liitosta.

Kaikki toimenpidevaihtoehdot selvitettiin huolellisesti. Tehtaan toiminnan jatkamiseksi oli työn alla lukuisia ratkaisuyrityksiä. Yritykselle etsittiin ulkomaista tai kotimaista jatkajaa. Useimmat ratkaisut kaatuivat oman pääoman ehtoisen rahoituksen riittämättömyyteen. Jotkut ratkaisuyritykset olivat näyttävästi julkisuudessa, mikä vaikeutti ratkaisuja seuraavia selvittelytehtäviä.

Viiden epäonnistuneen liiketoimintaratkaisuyrityksen jälkeen lopulta Neo Markka (myöhemmin Neo Industrial) osti tehtaan syksyllä 2010 ja käynnisti tuotannon ripeästi. Tehdas palkkasi n. 200 työtekijää, joista valtaosa oli Kuidulta työttömäksi jääneitä. Työvoimatoimisto hoiti työvoiman rekrytoinnin ja varautui rekrytointikoulutukseen, jota ei kuitenkaan ollut tarpeen käynnistää. Rahoittajina ratkaisun mahdollistivat Finnvera, Valkeakosken kaupunki, pankki ja Huoltovarmuuskeskus. Vaikeiden ratkaisujen valmistelun osallistuivat myös TEM, Valkeakosken kaupungin johto ja Säterin eläkesäätiö. Vison Hunters/Rainer Häggblomilla oli keskeinen rooli toimenpiteiden valmistelussa. Konsultin työn rahoittivat konkurssipesä, Pirkanmaan liito ja kehitysyhtiö VASKE. Eri toimijat työskentelivät haasteellisessa tilanteessa hyvässä yhteistyössä.

Rahoitusvaikeuksien ja markkinamuutosten vuoksi Avilonilla oli laajoja lomautuksia, yhtiö hakeutui velkasaneeraukseen ja ajautui myöhemmin konkurssiin.

Valkeakosken rakennemuutoksen hoidon toimintamallia arvioidaan parhaillaan osana eri puolilla maata meneillään olevaa rakennemuutosten hoitomallien evaluointia. Tavoitteena on tunnistaa parhaita monistettavissa olevia käytänteitä sekä tunnistaa myös epäonnistumisten syitä. Toimintamallien arvioinnista järjestetään alkusyksystä 2013 laaja arviointiseminaari.

Avilon Fibre Oy jäi käynnistysvaiheessa eri syistä alirahoitetuksi. Tämän vuoksi yrityksellä oli vaikeuksia saada tuotantoa käyntiin riittävällä laajuudella. Rahoitusneuvotteluissa erityisiä ongelmia tuotti kunnallisvalitus ja valitus EU:n kilpailuviranomaiselle. Valitukset eivät johtaneet toimenpiteisiin, mutta ne häiritsivät ja viivästivät merkittävästi rahoitusratkaisuja. Jotkut keskeiset rahoittajat päättivät tuolloin vetäytyä hankkeesta. Toimialan markkinatilanteessa tapahtui myös yllättäviä ja poikkeuksellisen voimakkaita muutoksia.

Säterin eläkesäätiöllä on ollut erikoislaatuinen ja keskeinen rooli näiden rakennemuutosten eri vaiheissa. Eläkesäätiön asiamieheltä saadun selvityksen mukaan Avilon Fibres Oy:n konkurssi ei nykytilanteen arviontien mukaan tule vaikuttamaan eläkesäätiön jäsenten eläkkeisiin.

Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 2013

Työministeri Lauri Ihalainen