Ministeri Henrikssonin vastaus lasten tapaamisoikeutta koskevaan kirjalliseen kysymykseen

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Pauli Kiurun /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 319/2014 vp:

Mihin konkreettisiin toimiin oikeusministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat ryhtyneet tai ryhtymässä tällä vaalikaudella lakivaliokunnan niille 15.11.2013 päivätyn ja lähettämän kirjeen johdosta?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Lapsen tapaamisoikeuden tarkoituksena on lain mukaan turvata lapselle oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona hän ei asu. Kysymyksessä tarkoitettu lakivaliokunnan kirje liittyy lapsen tapaamisoikeudesta käydyissä keskusteluissa esitettyihin huoliin siitä, että lapsen tapaamisoikeuden tehokkaassa toteutumisessa esiintyy ongelmia.

Asiantuntija-avustajan käyttämisestä huoltoriitojen tuomioistuinsovittelussa saatiin kolmen vuoden kokeilun aikana erittäin hyviä tuloksia. Oikeusministeriössä valmisteltiin hallitusohjelman mukaisesti lakiehdotukset tuomioistuinsovittelun vakinaistamiseksi koko maahan. Asiaa koskevat lait tulivat voimaan toukokuun alusta 2014. Oikeusministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat yhdessä valmistelleet tuomioistuinsovittelun täytäntöönpanoa kunnissa.

Huoltoriitojen asiantuntija-avusteisen tuomioistuinsovittelun vakinaistaminen on tärkeä ja myönteinen uudistus sekä perheiden että yhteiskunnan kannalta. Sovittelun keinoja tulisi hyödyntää tehokkaasti jo aiemmissa vaiheissa ennen huoltoriidan pitkittymistä ja syvenemistä niin, että asia joudutaan viemään tuomioistuimeen. Huoltoriitojen tuomioistuinsovittelulla ei ole kuitenkaan tarkoitus korvata sosiaalitoimelle kuuluvia tehtäviä, vaan eroperheiden tuen ja huoltoriitojen sovittelun painopisteen tulee edelleen olla kunnallisissa peruspalveluissa. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää huolehtia siitä, että kunnat voivat tarjota riittävästi ja kohtuullisessa ajassa lastenvalvojan palveluja, perheasiain sovittelua sekä muuta tukea erotilanteisiin.

Vireillä olevassa sosiaalihuoltolain kokonaisuudistuksessa on tarkoitus siirtää lapsiperheiden palvelujen painopistettä erityispalveluista yleispalveluihin. Tavoitteena on madaltaa tuen hakemisen kynnystä ja turvata tarvittava tuki perheille ajoissa siten, että ongelmien kasaantuminen voitaisiin estää. Uuteen sosiaalihuoltolakiin sisältyisi asiakkaiden ohjaaminen palvelujen piiriin, palvelutarpeen arviointi, omatyöntekijä sekä tarpeen mukainen tehostettu eri sektoreiden tuki. Uusia sosiaalihuollon palveluja olisivat tarvittaessa lapsen ja vanhemman välisten valvottujen tai tuettujen tapaamisten järjestäminen taikka valvonnan järjestäminen lapsen nouto- ja palautustilanteisiin.

Sosiaali- ja terveysministerille kesäkuussa 2013 loppuraporttinsa jättäneen ns. Toimiva lastensuojelu -selvitysryhmän ehdotuksista on lausuntopalautteeseen pohjautuen laadittu toteuttamissuunnitelma vuosille 2014-2019. Toteuttamissuunnitelman mukaisesti sosiaali- ja terveysministeriön, oikeusministeriön ja sisäministeriön on tarkoitus selvittää yhteistyössä, miten lapsen oikeus suojeluun turvataan tilanteissa, joissa on taustalla vanhempien välinen tai toisen vanhemman aiheuttama konflikti lapsen huollosta ja tapaamisesta ja samanaikainen vanhemman tai ulkopuolisen tahon ilmaisema huoli lapsen turvallisuudesta, terveydestä tai hyvinvoinnista.

Näkemyksiä lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lain muuttamiseksi on esitetty eri yhteyksissä. Oikeusministeriö tuleekin lainvalmisteluresurssien salliessa arvioimaan myös lapsen huoltoa koskevan lainsäädännön muutostarpeita kokonaisvaltaisesti.

Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2014

Oikeusministeri  Anna-Maja Henriksson