Kuka jarruttaa palveluseteleiden käyttöönottoa?

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä tuli voimaan vuonna 2009. Lain tarkoituksena on lisätä asiakkaan ja potilaan valinnanmahdollisuuksia ja parantaa palvelujen saatavuutta. Saman vuoden joulukuussa jätettiin valtuustoaloite (Kiuru ym.) palveluseteleiden käyttöönottamisesta kolmessa konkreettisessa sosiaali- ja terveyspalvelujen kohteessa, joiden toteuttaminen on hallinnollisesti helpointa ja jotka olennaisesti parantavat kuntalaisten saamaa palvelua. Valtuutettujen enemmistö allekirjoitti aloitteen.

Työryhmän, lautakunnan, kaupunginhallituksen ja lopulta valtuustokäsittelyn jälkeen vuoden 2012 talousarvioon kirjattiin, että palvelusetelin käyttöönottoa varten varataan 25 000 euroa. Konkreettisena kohteena tuli olla omaishoitajien lakisääteiset vapaapäiväjärjestelyt.

Kolme konkreettista kohdetta oli typistynyt yhteen ja kaupunginjohtaja oli vielä talousarvioesityksessään puolittanut lautakunnan esittämän 50 000 euron summan. Lisäksi palvelusetelin ehdot määriteltiin niin ahtaiksi, että sen käyttö on innostanut vain muutamia omaishoitajia.

Kaupunginvaltuusto päätti maaliskuussa tänä vuonna varata 100 000 euroa määrärahan palveluseteliin, jolla voi ostaa tehostettua asumispalvelua. Asiaa ei ole mitenkään valmisteltu sosiaali- ja terveyskeskuksessa eikä sitä ole siis käyttöönotettu käytännössä.

Oli kuitenkin tärkeää, että valtuuston tahto oli toteutumassa edes osittain ja Valkeakoski oli pääsemässä alkuun palvelusetelin käytössä. Päättäjien enemmistö halusi tarjota kuntalaisille lisää vaihtoehtoja ja parempaa palvelua. Ajatus oli, että kokeilun onnistuessa palvelusetelien tarjontaa voitaisiin laajentaa.

Käytännössä valtuutettujen tahtoa ei ole toteutettu, sillä omaishoitajille palveluseteli ei ole varteenotettava vaihtoehto ja tehostetun palveluasumisen palveluseteli on kokonaan valmistelijoiden pöytälaatikoissa.

 

Pauli Kiuru (kok)
Valtuutettu, kaupunginhallituksen jäsen

 

Anja Peräkääly (kok)
Valtuutettu, sosiaali- ja terveyslautakunnan pj