MIELIPIDE: Pelastajien henkilöstövaje uhkaa turvallisuutta - koulutusmäärä kaksinkertaistettava (Aamulehti 24.10.2021)

Pelastustoimen järjestäminen siirretään kuntien vastuulta hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta lähtien. Vaalikeskustelussa ja tulevassa muutoksessa pelastuspalvelut eivät saa jäädä sosiaali- ja terveyspalvelujen varjoon. Hädän hetkellä jokaisella on oikeus ammattitaitoiseen ja nopeaan ensihoitoon sekä muuhun tarvittavaan apuun.

Pelastajia on noin 6 200. Eläkepoistuman, alanvaihtojen sekä varallaolojärjestelmän muutosten vuoksi uusien pelastajien tarve on kuluvan vuosikymmenen aikana noin 2 500 henkilöä. Suomessa kohdataan pelastajapula, joka vaarantaa turvallisuuden. Rekrytointiongelmat ovat jo nyt vakavia, ja joillakin alueilla hakijoita ja kesälomansijaisia ei ole yksinkertaisesti riittävästi saatavilla.

Pelastusopiston normaali koulutustahti on vuosittain 120 henkilöä, ja se ei riitä kattamaan edes eläkkeelle siirtymisien aiheuttamaa poistumaa. Pelastajakoulutuksen määrä on kaksinkertaistettava. Pelastustoimen nykyisessäkin rahoituksessa on merkittävä vaje, joka vaarantaa jopa nykyisen opiskelijamäärän turvaamisen.

Valtio vastaa tulevien hyvinvointialueiden rahoituksesta. Pelastustoimen rahoitusta ei ole korvamerkitty, joten riskinä on säästöjen hakeminen pelastustoimesta hyvinvointialueiden sisällä.

Sopimuspalokuntien merkitys pelastustoiminnan palvelujen tuottajana ja tukena on merkittävä erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Niiden toimintaedellytykset on turvattava myös jatkossa. Sisäministeriön arvion mukaan Suomessa on vuoteen 2030 mennessä tarve 450 uudelle sopimuspalokuntalaiselle.

Hallituksen on viipymättä ryhdyttävä toimiin pelastajakoulutuksen lisäämiseksi. Aikaa ei ole hukattavaksi.

Pauli Kiuru (kok)
Kansanedustaja

Kari Tolvanen (kok)
Kansanedustaja