MIELIPIDE: Kuplassa on helppo voimaantua (Aamulehti 31.1.2022)

Tiedustelulainsäädäntö tuli voimaan vuonna 2019. Suvereenille valtiolle ei ole eduksi olla liiaksi muiden maiden antamien tiedustelutietojen varassa, kuten olimme vielä muutama vuosi sitten. Kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan, mutta yhteistyössä vaaditaan myös omaa vahvaa panosta. Yhteistyö toimii parhaiten, jos on myös itse hankittua arvokasta tietoa. Kansalliseen turvallisuuteen liittyy valtioiden rajat ylittäviä piirteitä.

Turvallisuustilanne Euroopassa on poikkeuksellisen epävakaa. Ajantasainen tiedustelulainsäädäntö parantaa Suomen valmiuksia suojautua ja reagoida esimerkiksi terroristisiin hankkeisiin, muiden valtioiden vakoiluun sekä vaikuttamisyrityksiin. Uhat voivat kohdistua maanpuolustukseemme, yhteiskunnan tärkeisiin toimintoihin, hallintoon, yrityksiin sekä mielipideilmaston muokkaamiseen. Tiedustelu hankkii tietoa ylimmän valtionjohtomme päätöksenteon tueksi. Epävakaassa tilanteessa tiedon merkitys korostuu.

Mielipideilmastoa muokataan viestinnän keinoilla. Perinteisten tiedotusvälineiden portinvartijarooli on muuttunut. Sosiaalisen median kanavilla ja verkkojulkaisuissa kuka tahansa voi väittää mitä tahansa ilman, että tietojen oikeellisuutta varmistetaan. Lukija voi kokea olevansa vapaan ja sensuroimattoman tiedon äärellä, mutta tosiasiassa hänen uutisvirtaansa vaikutetaan ulkopuolelta.

Facebook, Google ja muut globaalit toimijat ohjailevat algoritmeillaan, mitä saamme luettavaksemme ja mihin kuplaan sijoitumme. Toisiaan vahvistavat viestit lisäävät tunnetta oikeassa olemisesta, koska muutkin näyttävät ajattelevan asioista samansuuntaisesti. Kuplassa on helppo voimaantua.

Valtiolliset toimijat käyttävät sosiaalisen median alustoja asialliseen tiedottamiseen, mutta myös mielipideilmaston muokkaamiseen disinformaation keinoin. Tavoitteena on luoda kohdemaahan epävarmuutta kärjistämällä keskustelua ja luomalla epäluottamusta viranomaisiin. Hybridivaikuttamisen keinovalikoimaan kuuluu kansalaisten mielipiteisiin vaikuttaminen.

Henkisellä kriisinkestävyydellä tarkoitetaan kykyä kestää kriisitilanteiden aiheuttamat henkiset paineet. Viestinnän rooli on tärkeä, sillä erityisesti poikkeuksellisissa tilanteissa janoamme tietoa. Jos oikeaa tietoa ei ole, niin informaatiotila täyttyy huhuilla, valheilla ja salaliittoteorioilla. Luotettavan tiedon on saavutettava ihmiset nopeasti. Viestinnän selkeys ja ristiriidattomuus on tärkeää.

Koronaviestinnässä viranomaisten ristiriitaiset mielipiteet ja ulostulot ovat olleet häiritseviä. Pahimmillaan viranomaiset ovat riidelleet julkisesti päätöksistä ja niiden tulkinnasta. Tuskaa on lisännyt ministereiden julkisuuteen antamat mielipiteet ennen asian yhteistä käsittelyä. Ministerillä on toki oikeus kertoa näkemyksensä.  Poikkeuksellisessa kriisitilanteessa kansankunnan etu pitäisi kuitenkin mennä henkilökohtaisen edun ja puolue-edun edelle.

Hallituksen pitää viestiä kriisissä yhtenäisesti. Ei olekaan ihme, jos kansalaiset ja yritykset ovat tuskastuneet tilanteeseen. Sekavasta päätöksenteosta seuraa päätösten kyseenalaistamista ja sekavasta viestinnästä sekavaa käyttäytymistä. Koronan jälkeen on syytä miettiä päätöksenteon ja viestinnän onnistumisia ja epäonnistumisia. Tiedusteluviranomaiset ovat varmasti omia analyysejään jo tehneet.

Pauli Kiuru (kok)
Kansanedustaja