Mielipide: Mansikkapaikalla on vahva halu kehittyä (Valkeakosken Sanomat 29.4.2020)

Valkeakoski aloitti mansikkapaikkamarkkinointinsa 20 vuotta sitten huhtikuussa 2000. Ensimmäinen näkyvä mainos tilattiin Saarioisten tehtaan kohdalle nykyisen Seututie 130:n viereen.

”Mansikkapaikka” herätti keskustelua. Koska Valkeakoskella ei ole isoja mansikkatiloja, ei kielikuva kaikkia miellyttänyt. Osa ymmärsi ja hyväksyi abstraktin ilmauksen sekä siihen liittyvän mansikan ja kaupungin vaakunan yhdistelmän. Osa halusi tilalle jotakin muuta erittelemättä tarkemmin, mitä se joku muu voisi olla.

Kuntamarkkinointi on haasteellista. Myös siinä kilpaillaan ihmisten ajasta, rahasta ja suosiosta. Pelkällä vaakunnalla ja nimellä markkinointi ei tuo tuloksia. Markkinoinnin pitää herättää tunteita. Kaikkia ei voi miellyttää ja jos sitä yrittää, niin lopulta ei miellytä ketään.

Monipolvinen päätöksenteko latistaa ideat helposti mitäänsanomattomiksi latteuksiksi, jolloin jäljelle ei jää oikein mitään. ”Hyvä paikka elää, asua ja yrittää” -slogan ei erotu. Harvoin syntyy tuloksia, joihin kaikki päättäjät ja sidosryhmät sitoutuvat täysillä. Valkeakosken valtuusto, kaupunginhallitus ja virkamiesjohto ovat osoittaneet kuitenkin rohkeutta.

Valkeakoskella on vahvaa halua oman paikkakunnan kehittämiseen. Tervettä mielipiteiden poreilua on aina toki ilmassa. Perusvire on kuitenkin kehityshakuinen. Asuntomessut vuonna 2009 onnistuivat hyvin. Tapahtumasta oltiin ylpeitä, ja kuntaorganisaatio venyi parhaimpaansa. Hakan nousu takaisin Veikkausliigaan oli toivottu uutinen. Kesäteatteria voimme kehua Suomen kauneimmaksi lajissaan. Työväen Musiikkitapahtuma tarjoaa ohjelmaa ja ajateltavaa myös tulevaisuudessa. Tapahtumien arvon huomaa, kun ne eivät enää olekaan itsestäänselvyyksiä. Vuosi 2020 on sinnittelyä.

Valkeakosken väkiluku lähenteli 1980-luvulla 23 000:ta. Vuonna 2001 väkiluku oli enää noin 20 400. Samana vuonna Tilastokeskuksen trendiennuste arvioi väkiluvun olevan 2030 enää 17 600. Kaupungilla oli käytännössä kaksi vaihtoehtoa vuosituhannen vaihteessa. Ensimmäinen ja helpoin vaihtoehto olisi ollut luovuttaminen. Strategiaksi olisi siinä tapauksessa kelvannut hallittu alasajo. Toinen ja kunnianhimoisempi vaihtoehto oli ennustuksen tyhjäksi tekeminen. Se edellytti omaa aktiivisuutta: maanhankintaa, kaavoittamista, investointeja sekä asunto- matkailu – ja yritysmarkkinointia.

Ennakkotietojen mukaan asukasluku oli viime helmikuun lopussa 20 909. Vuosituhannen alkupuolelta alkanut hyvä kehitys on hetkeksi pysähtynyt. Uusia keinoja tilanteen korjaamiseksi on haettava rohkeasti. Korona ja etätyön yleistyminen saattaa avata uusia mahdollisuuksia.

Teollisuuden rakennemuutos on ollut rajua. Valkeakoskelta on hävinnyt runsaasti työpaikkoja, mutta myös uusia on syntynyt. Pirkanmaa maakuntana on kehittyvä, vaikka erot maakunnan sisällä ovatkin merkittäviä. Valkeakosken sijainti lähellä Tamperetta on vahvuus; samoin kaupunkimainen keskusta ja kokoon nähden monipuoliset palvelut.

Valkeakosken historia on juureva. Nopeasti kasvaviin Tampereen ympäristökuntiin verrattuna se luo vahvaa paikkakuntaidentiteettiä. Se voi olla väärin ymmärrettynä taakka, joka heikentää halua tarttua uusiin mahdollisuuksiin. Toisaalta se voi ja yleensä on ollutkin vahvuus, joka kiinnittää uuden luonnikkaalla tavalla vanhaan. Historiattomuus ei ole hyväksi. Sääksmäki antaa ajallista perspektiiviä.

Koronan tuomat vastoinkäymiset ovat kaikille kunnille yhteisiä. Taloudellinen tilanne oli kuntakentällä vaikea jo ennen sitä. Valkeakoski on selvinnyt monesta ja selviää varmasti myös tästäkin. Mansikkapaikkateeman jatkaminen on yksi pohdittava asia. Uusiutumiskykynsä osoittaneena se voi jatkaa. Kyseenalaistaminen ja haastaminen on toki aina tervettä erityisesti silloin, jos pystyy tarjoamaan toimivamman ratkaisun.  Valkeakosken oma aktiivisuus viime kädessä ratkaisee, miten jatkossa selviämmePauli Kiuru

Kansanedustaja
Kaupungin ex-markkinointipäällikkö