MIELIPIDE: Korruptio vääristää verovarojen käyttöä ja lisää eriarvoisuutta (Aamulehti 30.8.2021)

Korruptio vääristää verovarojen käyttöä ja lisää eriarvoisuutta – ilmoituskanavia on runsaasti

Yhteiskunnan rakenteisiin pesiytynyt korruptio mädättää hallinnon, luottamuksen viranomaisiin sekä uskon rehelliseen yritystoimintaan. Mikään maa ei ole täysin korruptoitumaton. Jos taloudellista tai muuta etua on saatavilla, on riski korruptiosta otettava aina huomioon. Suomi on tutkimusten mukaan yksi maailman vähiten korruptoituneista maista. Tosin Suomessa korruptio on usein hienovaraista, vaikeasti havaittavaa ja siksi osin tilastoimatonta.

Euroopan komissio on arvioinut, että korruptio maksaa EU:n taloudelle noin 120 miljardia euroa vuodessa. Hinta voi olla jopa 990 miljardia, jos mukaan lasketaan epäsuorat vaikutukset. Globaalit kustannukset ovat moninkertaiset.

Korruptio on vaikutusvallan väärinkäyttöä, jossa tavoitteena on oikeudettoman edun tavoittelu itselle tai lähipiirille. Rahalla lahjominen on vain yksi korruption muoto. Rakenteellinen korruptio piiloutuu verkostoihin, yhteiskunnan rakenteisiin, valmisteluun ja päätöksentekoon.

Julkiset hankinnat, kilpailuttaminen, kaavoitus, kiinteistökaupat sekä poliittinen rahoitus ovat alttiita korruptiolle. Myös virkanimityksiin ja rekrytointeihin voi liittyä korruptiivisia piirteitä. Aina ei rikota lakia, mutta toiminta ei silti ole kestävällä pohjalla. Kansainvälisesti esimerkiksi kehitysyhteistyössä ja asekaupassa on paljon korruptiota.

Velvollisuuksien laiminlyönti, tahallinen viivyttely, väärien toimintatapojen peittely sekä kelvottoman johtamisen mahdollistaminen voivat myös olla korruptiota. Toiminnasta hyötyjiä on rajallinen määrä, mutta haitat kohdistuvat laajemmin koko yhteiskuntaan.

Akateemisen maailman vehkeily on Suomessa jäänyt vähälle huomiolle. Palveluilla ja vastapalveluilla voidaan käydä vaikeasti havaittavaa kauppaa ilman tilisiirtoja. Muodollisesti eriasteisia normeja noudatetaan.

Valtioneuvosto hyväksyi toukokuussa periaatepäätöksen kansallisesta korruptionvastaisesta strategiasta ja toimenpideohjelmasta vuosille 2021–2023. Tavoitteena on viranomaisyhteistyön parantaminen, lainsäädännön toimivuuden arvioiminen ja tarvittavien muutosten tekeminen. Läpinäkyvyyttä on lisättävä esimerkiksi julkisomisteisista yhtiöistä. Lisäksi tilastointia ja tutkimusta on kehitettävä. Uusien valtuutettujen on hyvä perehtyä teemaan ja tiedostaa korruptioon liittyvät riskit.

Demokratia, päätöksenteon avoimuus, koulutus, median toimintaedellytysten turvaaminen sekä ajantasainen lainsäädäntö suojaavat korruptiolta. Korruptioepäilyistä ilmoittamista on helpotettava ja ilmoittajien suojelua on parannettava.

Korruptio vääristää verovarojen käyttöä, lisää eriarvoisuutta ja hidastaa taloudellista kehitystä. Myös ympäristöön liittyvät arvot kärsivät. Jokaisella on omassa roolissaan vastuu. On hyvä kysyä itseltään päätöksentekotilanteessa, miltä toimintani näyttää ulkopuolisen silmissä ja pystynkö perustelemaan päätökseni kiertelemättä ja punastelematta.

Jos aihe kiinnostaa tai epäilee korruptiota, niin kannattaa tutustua oikeusministeriön ylläpitämään sivustoon korruptiontorjunta.fi. Palvelusta löytyvät ohjeet ja linkit korruptioepäilystä ilmoittamiseen esimerkiksi poliisille, oikeusasiamiehelle, verottajalle sekä Valtiontalouden tarkastusvirastolle.

Pauli Kiuru 
Kansanedustaja (kok)