MIELIPIDE: Kehitysyhteistyön kohteet priorisoitava tarkemmin. Suomen on tarkasteltava Venäjää myötäileville maille antamaansa kehitysapua uudestaan (Aamulehti 31.10.2022)

Kehitysyhteistyön kohteet priorisoitava tarkemmin. Suomen on tarkasteltava Venäjää myötäileville maille antamaansa kehitysapua uudestaan

Eduskunta aloitti syyskuussa valtion talousarvioesityksen käsittelyn. Se saa lopullisen muotonsa joulukuun äänestyksissä. Kansainvälinen jännittynyt tilanne näkyy tulevan vuoden painotuksissa. Turvallisuuteen budjetoidaan enemmän, mikä on oikein.

Maa- ja aluekohtaiseen kehitysyhteistyöhön on talousarvioesityksessä varattu 192 704 000 euroa. Budjettikirjassa todetaan, että ”määrärahojen kohdentamisen perustana ovat maaohjelmat, jotka määrittävät yhteistyötä kumppanien kanssa.” Sen jälkeen on lueteltu maita ja alueita, jotka ovat kumppaneitamme.

Venäjän Ukrainaa vastaan aloittama sota näkyy myös Yhdistyneissä kansakunnissa (YK). Ratkaistavana on ollut muun muassa Venäjän jäsenyyden jäädyttäminen YK:n ihmisoikeusneuvostossa (Human Rights Council) sekä Venäjän laittomien alueliitosten tuomitseminen.

Maiden äänestyskäyttäytyminen kertoo niiden lähestymistavasta. On maita, jotka myötäilevät Venäjää äänestämällä sen puolesta tai äänestämällä tyhjää. Myös osa Suomelta kehitysapua saavista maista katsoo arvojensa mukaiseksi Venäjän tukemisen.

Äänestyskäyttäytymisellään maat ottavat suoraan tai välillisesti kantaa kansainvälisten sopimusten kunnioittamiseen, laittomaan sotaan sekä ihmisoikeuksiin. Venäjää äänestyksissä tukemalla kyseiset maat paljastavat, että niiden suhde Venäjään taloudellisine motiiveineen menee muiden arvojen edelle. Myös niiden arvojen edelle, joiden perustalle YK on rakennettu ja joita YK:ssa kaikkien pitäisi puolustaa.

Jokainen maa saa luonnollisesti äänestää näkemyksensä mukaisesti. Muutenhan äänestyksiä ei edes kannattaisi järjestää. Kyseisten maiden hallitusten on kuitenkin ymmärrettävä, että ne ovat vastuussa omille kansalaisilleen toimintansa seurauksista. Vallitsevassa kansainvälisessä tilanteessa ei voi ajatella niin, että on mahdollista jatkaa normaalisti taloudellisia ja sotilaallisia suhteita Venäjään ja samalla olettaa länsimaisen kehitysavun jatkuvan häiriöttä. On tilanteita, jossa on pakko tehdä valintoja ihmisoikeuksien puolesta ja sotaa vastaan.

Mielipiteeni on, että Suomen on tarkasteltava Venäjää myötäileville maille antamaansa kehitysapua uudestaan, eli käytännössä tuki on jäädytettävä ensi vuoden talousarviosta. Nostin asian talousarvioesityksen lähetekeskustelussa esille useassa puheenvuorossani sekä myöhemmin suullisella kyselytunnilla.

Kehitysapumme on jo lähtökohtaisesti valikoivaa. Sitä ei riitä kaikille. Köyhät on jo asetettu keskenään vastakkain - halusimme tai emme. Kohdemaiden suuri määrä lisää hallintoa ja kuluja vaikeuttaen myös valvontaa. Korruptio on kehitysavun vastaanottajamaissa mittava ongelma.

Osa maakohtaisesta kehitysyhteistyötuesta on siis jäädytettävä edellä mainitusta syystä. Jatkossa tukea saavien maiden määrä on pysyvästi rajattava, ja tuki on priorisoitava tarkemmin. Kokonaisuudessa on myös huomioitava Euroopan ja Ukrainan tilanne sekä Suomen antama tuki. Eduskunta voi muuttaa vuoden 2023 talousarvioesitystä haluamallaan tavalla. Päätökset tehdään joulukuussa.

Pauli Kiuru (kok.)
Kansanedustaja