MIELIPIDE: Ikääntyvien osaamiselle on annettava arvoa (Aamulehti 15.2.2022)

Ikääntyvien osaamiselle on annettava arvoa. Senioreiden kotona-asumiselle tukea

Monella alalla on vakava työvoimapula. Työmarkkinoilla varttuneempien mahdollisuudet työllistymiselle ovat kuitenkin usein nuorempia heikommat. Työuria pitäisi pidentää alusta ja lopusta. Suomella ei ole varaa jättää pitkän työuran tehneiden kokeneiden osaajien työpanosta käyttämättä.

Suhtautuminen ikääntyviin työntekijöihin sekä jo eläkkeelle siirtyneisiin, mutta työhaluisiin, kaipaa edelleen asenteellisia sekä lainsäädännöllisiä korjauksia. Joustavuutta kaivataan lisää. Iäkäs ei välttämättä jaksa tai halua tehdä täyttä työaikaa. Lyhyempi työpäivä tai työviikko olisi monelle toivotuin ratkaisu. Työn ja eläkkeiden verotusta on pyrittävä keventämään kaikissa tuloluokissa.

Varttuneemmilla on kokemuksen tuomaa harkintakykyä ja hiljaista tietoa, jota ei saa kirjoista. Työyhteisöissä ihannetilanteessa nuoret oppivat varttuneemmilta ja varttuneemmat nuorilta. Sama koskee myös hallitustyöskentelyä yrityksissä ja luottamustehtävissä. On eduksi, jos jäsenten taustat täydentävät toisiaan myös iän osalta.

Arvokasta osaamista ja työpanosta voi antaa yhteiskunnan hyväksi myös vapaaehtoistyössä. Esimerkiksi yrityskummitoiminta mahdollistaa osaamisen ja kokemuksen siirtämisen yrittäjille, jotka tarvitsevat tukea. Yrityskummit eivät saa työstään palkkaa, sillä toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen. Kummi on kokenut ulkopuolinen, joka osaa tehdä olennaisia havaintoja ja kysymyksiä. Yrittäjä tekee kuitenkin itse tarvittavat päätökset. Keskustelu ja sparraus ovat aina eduksi kaikilla elämänaloilla.

Ansiotyö kiinnostaa monia eläkeläisiä vielä eläkkeellä. Taloudellisen hyödyn ohella myös työn tuomia sosiaalisia suhteita pidetään tärkeinä. Mielekäs tekeminen on hyvinvoinnin ja toimintakyvyn ylläpitämisen kannalta hyödyllistä. Ikääntyvien mahdollisuuksia osallistua työelämään on parannettava.

Tutkimukset osoittavat aktiivisuuden ja liikunnan hyödyt myös kaikkein iäkkäimmille, joiden toimintakyky on jo heikentynyt. Lihaskunto auttaa kotona selviämisessä. Ohjaus ja kannustus tuo parhaat tulokset.

Jokaisen tulisi päästä ulos päivittäin vaikka autettuna, jos terveydentila ja voimat sen vain suinkin sallivat. On epäinhimillistä olla kodissaan vankina. Fyysisen aktiivisuuden määrä on tutkimusten mukaan minimaalinen sellaisina päivinä, jolloin iäkäs ihminen ei pääse ulos.

Kotitalousvähennykseen on tehtävä parannuksia, jotka mahdollistavat ikäihmisten kotiin hankittavat liikuntapalvelut. Niitä voi ostaa yksityisiltä palveluntarjoajilta. Jos tulot eivät mahdollista vähennyksen tekemistä, niin palvelujen ostoon olisi annettava suorana tukena 1 200 euroa vuodessa.

Sitran selvityksen mukaan kotitalousvähennyksen ja suoran tuen malli olisi kustannusneutraali. Jos 14 000 ikäihmisen tehostetun palveluasumisen tarve siirtyy puolella vuodella eteenpäin, kustannussäästö olisi 330 miljoonaa euroa. Inhimillisesti se on helppo perustella, sillä valtaosa ihmistä haluaa asua kotonaan mahdollisimman pitkään.

Pauli Kiuru (kok)
Kansanedustaja