MIELIPIDE: Ihmiset arvostavat yhä enemmän johtajia, jotka vähät välittävät vaaleista tai parlamentista (Aamulehti 6.1.2024)

Vielä lähihistoriassa ajattelimme demokratian etenevän vääjäämättömästi yhä laajemmalle. Neuvostoliiton hajottua ja Itä-Euroopan vapauduttua tilanne näytti erityisen lupaavalta. Demokratialla oli arvostusta ja kysyntää. Haluttiin vapautta ja vaikutusmahdollisuuksia.

Tällä hetkellä kehitys vie päinvastaiseen suuntaan. Demokratian elintila on globaalisti kaventunut jo monta vuotta peräkkäin. Ainoastaan noin kahdeksan prosenttia maailman väestöstä asuu täyden demokratian valtioissa.

Maailman maista 42 on taantumassa autoritaarisempaan suuntaan. Kyseisissä maissa asuu 43 prosenttia maailman väestöstä. Vastaavasti vain 14 maan tilanne on kehittymässä demokraattisemmaksi. Näissä maissa asuu vain kaksi prosenttia väestöstä.

Ihmisten suhtautuminen autoritaariseen hallintoon on muuttunut myönteisemmäksi. Vaaleista tai parlamentista vähät välittävien vahvojen johtajien arvostus on kasvanut. Yhä useammalle tuntuu olevan luontevaa antaa äänensä ehdokkaalle, jonka suhtautuminen demokratiaan on vähättelevä. Käytännössä äänestäjät ovat siis valmiit vapaaehtoisesti rajoittamaan vapauttansa ja vaikutusmahdollisuuksiansa.

Vahvasti yksinkertaistaen voidaan sanoa, että demokraattiset ja autoritaariset valtiot ovat jakautumassa kahteen blokkiin. Kamppailu taloudellisesta, poliittisesta ja sotilaallisesta vallasta kiihtyy. Vuosi 2024 voi hyvinkin olla historian vedenjakaja. Ukrainassa puolustetaan demokratiaa ja erityisesti Euroopan lähivuosien turvallisuutta. Avun kasvattaminen ja sen pitkäjänteisyys on tärkeää. Ukrainan häviö olisi myös demokraattisten maiden häviö. Se rohkaisisi autoritaarisia maita toimimaan aggressiiviesti kansainvälisistä sopimuksista välittämättä. 

Venäjä on kertonut avoimesti, että se haluaa luoda uuden maailmanjärjestyksen. Sen edellytykset lännen haastamiselle ovat kuitenkin riittämättömät. Voimaa on kuitenkin niin paljon käytössä, että Venäjä on pystynyt saamaan aikaan valitettavan paljon epäjärjestystä. Venäjän taloudellisten ja henkisten voimavarojen venyttäminen äärimmilleen saattaa johtaa lopulta maailmanjärjestykseen, jossa Kiinan vaikutusvalta kasvaa entisestään. Venäjälle jää siinä jaossa jäljelle Kiinalle alisteinen raaka-aineiden viejän rooli.

USA:n presidentinvaalien toteutus ja tulos ovat demokratian tulevaisuudelle erityisen tärkeä tapahtuma vuonna 2024. Venäjän presidentinvaalin juoksutus onkin jo etukäteen sovittu.

Megatrendit tuovat oman vivahteensa demokratiakehitykselle ainakin välillisesti. Esimerkiksi ilmastonmuutos, sään ääri-ilmiöt, ruuan tuotanto-olosuhteiden heikentyminen, väestönkasvu, hauraat ja romahtavat valtiot sekä hallitsemattomat muuttoliikkeet lisäävät paineita erityisesti Euroopan ja USA:n rajoilla. Se heijastuu myös päätöksentekoon niin yksittäisissä valtioissa kuin EU:ssakin.

Kansainväliset digiyhtiöt ja myös valtiolliset toimijat käyttävät algoritmeineen merkittävää valtaa, mikä vaarantaa viestinnän luotettavuutta ja vapaan kilpailun edellytyksiä. Digijätit ovat liikevaihdoiltaan suurempia kuin monien valtioiden vuosibudjetit. Se mitä eteemme aukeaa ja mitä luemme ja katsomme, on yhä useammin puolestamme päätettyä. Demokraattiselle mielipiteenmuodostukselle ja päätöksenteolle riittää haasteita.

Pauli Kiuru 
Kansanedustaja (kok.)
Tiedusteluvalvontavaliokunnan varapuheenjohtaja
Tulevaisuusvaliokunnan jäsen