Kolumni: Suur-Tampere 8.5.2013: Turkistarhausta ja ärhentelyä Itämerellä

Turkistarhauksen kieltävä kansalaisaloite oli eduskunnan lähetekes­kuste­lussa huhtikuun lopulla. Kan­salaisaloite lisättiin Suomen perustuslakiin siksi, että kansalaisille haluttiin antaa lisää vaikutusmahdolli­suuksia. Suomalaisilla on nyt uusi, erinomainen tapa osallistua päätöksentekoon ja tuoda lakeja säätä­vän eduskunnan käsittelyyn tärkeäksi katsomiaan asioita. Aloitteet ansaitse­vat asiallisen tarkastelun, mutta lakimuutosautomaatteja ne eivät ole.

Puskissa hiippailevat kettutytöt ja törkypostia lähettelevät ni­mettömät kiihkoilijat voivat ottaa oppia kan­salaisaktiiveista, jotka toimivat yhteisesti hyväksyttyjen pelisääntöjen mukaisesti.

En kannata turkistarhauksen kieltämistä, mutta ala ei saa myöskään varauksetonta tukeani. Esimerkiksi ahtaat ja vi­rikkeettömät häkit sekä sairaat eläimet eivät lisää alan hyväksyttä­vyyttä. Toimimalla harkitse­mattomasti mikä tahansa elinkeino voi rapauttaa oman hyväksyttävyytensä ja kannattavuutensa.
Suomalainen paperi- ja metsäteollisuus on viime vuosikymmeninä ottanut ympäristöasiat vakavasti. Ku­luttajien näkemyksiä kannattaa arvostaa taloudellisistakin syistä myös turkisalalla.

Venäjä on lisännyt sotilaallista varustautumistaan. Aktiivisuus on lisääntynyt muun muassa Itämerellä Ruotsin rajan läheisyydessä. Venäjän kunnianhimoinen varustautumisohjelma rahoitetaan pitkälti ener­gian myynnistä saatavilla tuloilla. Liuskekaasuesiintymien käyttöönottobuumi on kuitenkin muuttamassa energiamarkkinoita. Maakaasun tarjonta on Euroopassa kasvamassa ja monipuolistumassa, mikä tar­koittaa samalla Gazpromin hinnoittelumahdollisuuksien heikkenemistä. Gazprom on Venäjän suurin yh­tiö ja maailman suurin maakaasun tuottaja.

Hallitusohjelman mukaan Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, mutta harjoitamme kuitenkin yhteis­työtä Naton kanssa. Kalustohankintamme ovat Nato-yhteenso­pivia. Nykyistä lähemmäksi Natoa ei pääse olematta sen jäsen. Arvaukseni on, että Nato-jäsenyydestämme tulee parin vuoden päästä pidet­tävien eduskuntavaalien kärkiaiheita. Nykyisessä hallitusohjelmassa todetaan, ettei Suomi tä­män halli­tuksen aikana valmistele Nato-jäsenyyden hakemista.

Varhaiskasvatuslakia ollaan valmistelemassa. Pohja terveille elintavoille ja liikunnalle luodaan lapsena, ja siksi lakiin tulisi saada kirjaukset lasten oikeudesta liikkumiseen ja liikunnaniloon.  Monet aikuisena tarvittavat taidon voidaan oppia leikin ja liikunnan kautta. Näitä taitoja ovat esimerkiksi toisten huomioiminen ja erilaisuuden sietokyky. Onnistumisen ilo, mutta myös epäonnistumisten sietokyky kasvat liikunnan avulla.

 

Pauli Kiuru
Kansanedustaja (kok)