Kokoomuskansanedustajien kysymys poliisien koulutuksesta ja työllistymisestä ja ministerin vastaus

Kansanedustaja Pauli Kiuru ja kuusi muuta kokoomusedustajaa ovat jättäneet (pe 6.2.) eduskunnan kansliaan ministerin vastattavaksi kirjallisen kysymyksen poliisien koulutuksesta ja työhön sijoittumisesta. Vastavalmistuneiden poliisien työllisyystilanne on huono.

 

• Suomalainen poliisikoulutus on kansainvälisestikin arvostettua, mutta myös kallista. Kiurun mielestä on ongelmallista, jos kalliin yhteiskunnan maksaman koulutuksen saaneet nuoret eivät työllisty koulutustaan vastaaviin tehtäviin.
• Kentältä saamansa palautteen perusteella on myös ilmennyt, että muihin tehtäviin hakeutuneet nuoret eivät saa TE-toimistojen kautta alansa töitä, jos he ovat väliaikaisesti hakeneet ja saaneet muita tehtäviä. Kiurun mukaan ei voi olla oikein, että aktiivisuudesta rangaistaan.

 

Kirjallisessa kysymyksessä tiedustellaan, onko tilanne ministerin ja ministeriön tiedossa ja mitä asialle aiotaan tehdä. Myös nykymuotoisen poliisikoulutuksen hinta kiinnostaa, jotta tilannekuva hahmottuisi rahassa mitaten. Saatuaan kysymyksen tiedoksi, asiasta vastaavan ministerin on vastattava siihen kolmessa viikossa.

 

Lisätietoja:
Pauli Kiuru
p. 040 540 6937

---

Eduskunnan puhemiehelle

 

Poliisien työttömyys on jo pysyvä puheenaihe. Suomalainen poliisikoulutus on perusteellista, kansanvälisesti arvostettua, mutta myös kallista. Etenkin vastavalmistuneiden poliisien työllisyystilanne on huono. Suurimmaksi osaksi työllistyminen on valtion myöntämien työllisyysmäärärahojen varassa. Edellytyksenä työllistymiselle siis on, että hakija on TE-toimistoon ilmoittautunut työtön työnhakija. Näin ollen muiden töiden vastaanottaminen ja tekeminen heikentää oleellisesti poliisin virkaan pääsyä. Aktiivisesta työnteosta seuraa ikään kuin rangaistus. Oman alan työnsaannin kannalta on edullisempaa pysyä työttömänä.

Työllisyysmäärärahoin palkatut poliisit tekevät määräaikaisuuksia. Kaikkiin eläkkeelle siirtyvien virkoihin ei palkata uutta henkilöä, vaan työvoimapulaa täytetään työllisyysmäärärahalla palkattujen avulla.

 Poliisikoulutuksen aloituspaikkoja on vähennetty huonojen työnsaantinäkymien takia. Samalla poliisin eläkeikärajoja nostetaan.

Ongelmaa lieventäisi jos poliisilaitokset pystyisivät itse palkkaamaan työntekijät ilman työllisyysmäärärahaa. Kun haettavana olisi jokin tietty tehtävä tai virka, työt olisivat pääsääntöisesti vakinaisia ja työttömän työnhakijan ehto poistuisi.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

 

Tunnistetaanko poliisiksi valmistuneiden työnsaannin vaikeudet ja mitä mahdollisille ongelmille voidaan tehdä? Kuinka paljon poliisiksi koulutettuja on työttömänä tai koulutustaan vastaamattomassa työssä ja miten lukujen ennustetaan kehittyvän? Kuinka paljon nykymuotoinen poliisikoulutus maksaa yhtä valmistuvaa poliisia kohden?

 

Helsingissä 6. päivänä helmikuuta 2015

Pauli Kiuru /kok
Markku Mäntymaa /kok
Eero Suutari /kok
Jukka Kopra /kok
Arto Satonen /kok
Janne Sankelo /kok
Kalle Jokinen /kok

 

 

MINISTERIN VASTAUS:

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Pauli Kiurun /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1108/2014 vp:

 

Tunnistetaanko poliisiksi valmistuneiden työnsaannin vaikeudet,

mitä mahdollisille ongelmille voidaan tehdä,

kuinka paljon poliisiksi koulutettuja on työttöminä tai koulutusta vastaamattomassa työssä,

miten lukujen ennustetaan kehittyvän ja

kuinka paljon nykymuotoinen poliisikoulutus maksaa yhtä valmistuvaa poliisia kohden?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Poliisiammattikorkeakoulu on seurannut koulutuksesta valmistuneiden työllisyystilannetta kurssikohtaisesti vuodesta 2012. Tilastossa seurataan valmistuneiden lukumäärää, poliisityöhön työllistyneiden lukumäärää, muun viranomaisen (esim. hätäkeskusten, tullin, rikosseuraamusviraston) palvelukseen työllistyneiden lukumäärää sekä muun alan työtehtävissä tai muun alan opinnoissa olevien määrää sekä työttömien määrää.

Poliisiksi vuoden 2012 alusta lukien valmistuneita oli 13.2.2015 työttömänä 159 henkilöä, joka on noin 2 % poliisihenkilöstön kokonaismäärästä. Tämä on tiettävästi kaikkien ammattikorkeakoulualojen alhaisin luku. Muiden turvallisuusviranomaisten kuin poliisin palveluksessa oli samana ajankohtana edellä mainituista henkilöistä 54 vuoden 2012 alun jälkeen poliisiksi valmistunutta. Muun alan työtehtävissä tai toista ammattia opiskelemassa oli samana aikana valmistuneista yhteensä 30.

Vuoden 2015 loppuun mennessä valmistuu vielä 137 poliisiopiskelijaa ja vuonna 2016 57 poliisiopiskelijaa. Poliisihenkilöstön eläke- ja muuksi poistumaksi voidaan näiden kahden vuoden aikana arvioida noin 600, joten poliisityöttömyyden ennustetaan poistuvan kokonaan viimeistään vuoden 2016 aikana. Tilanteeseen vaikuttavat luonnollisesti tulevat budjettiratkaisut, jotka saattavat muuttaa ennustetta.

Poliisin työllisyystilanne on suoraan riippuvainen poliisin käytettävissä olevasta rahoituksesta. Poliisin määrärahakehyksiin tehtyjä vähennyksiä on aiemmin helpotettu esimerkiksi lisäbudjeteissa myönnetyillä määrärahoilla poliisien työllistämiseksi, edellisen kerran kesällä 2014, jolloin myönnetyllä 2,5 milj. euron lisämäärärahalla työllistettiin 100 henkilötyövuotta.

Poliisin rahoituskehykseen vuosittain talousarvion valmistelun yhteydessä tehdyt rahoitustason muutokset vaikeuttavat poliisihallinnon toiminnan pidemmän aikavälin, muun muassa opiskelijamäärien, pitkäjänteistä suunnittelua ja sisäänotettavien opiskelijoiden määrä on vaihdellut paljon. Tämä on osaltaan lisännyt merkittävästi vaihtelua myös poliisin työllisyystilanteessa. Poliisitoimeen on vuosittain palkattu työllisyysvaroin henkilöstöä n. 80-150 henkilötyövuoden verran. Vuonna 2014 työllisyysvaroin palkattua henkilöstöä oli 97 htv:ta.

Sisäisten turvallisuuden ja oikeudenhoidon resurssitarpeita arvioivan parlamentaarisen työryhmän keskeisenä tavoitteena on määritellä pitkän aikavälin tavoitetila ja perusteet turvallisuuden ja oikeudenhoidon resurssitasolle. Pidemmälle aikavälille vahvistettu resurssitaso mahdollistaisi poliisikoulutuksen pitkäjänteisen suunnittelun poliisin tulevien vuosien työvoimatarvetta vastaavaksi.

Voimassaolevan Poliisiammattikorkeakoululain mukaisesti Poliisihallitus tekee päätöksen vuosittaisesta opiskelijoiden sisäänottomäärästä. Poliisiopintojen aloituspaikkamäärä pyritään sovittamaan rahoituskehystasoon ja sen mahdollistamaan poliisihenkilöstön määrään poistumaennusteet huomioiden. Opiskelijavalinnat tehdään kolme-neljä vuotta ennen ennakoitua valmistumisajankohtaa.

Poliisikoulutuksen kustannukset valmistuvaa poliisia kohden vaihtelevat vuosittain riippuen sisään otettavien ja valmistuvien opiskelijoiden määrästä. Poliisiammattikorkeakoulun kiinteät menot eivät riipu valmistuvien määrästä. Yhden poliisin perustutkintokoulutuksesta valmistuvan kustannukset valmistuvaa poliisia kohden olivat vuoden 2014 kustannustasolla 75 060 euroa, ja vastaavasti esimerkiksi vuoden 2011 kustannustasolla 47 250 euroa. Luvuista ilmenee se, että poliisiopiskelijoiden määrä on varsin huomattavasti vaihdellut työllisyysnäkymistä riippuen. Viime elokuussa alkaneesta uusimuotoisesta poliisi (amk)-tutkintoon johtavasta koulutusohjelmasta valmistuneiden koulutuksen kokonaiskustannus on mahdollista laskea vasta vuonna 2017, jolloin ensimmäiset opiskelijat valmistuvat. Ennusteen mukaan koulutuksen kokonaiskustannus ei merkittävästi muutu nykyisestä.

 

Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2015

Sisäministeri Päivi Räsänen