Kokoomuksen kansanedustajat Heikki Vestman ja Pauli Kiuru: Ei apua Irakille, jos Irak ei suostu palautuksiin

Kokoomuksen kansanedustajat Heikki Vestman ja Pauli Kiuru: Ei apua Irakille, jos Irak ei suostu palautuksiin

Kokoomuksen kansanedustajat Vestman ja Kiuru ovat jättäneet hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa katsovat, että Irakille annettava kehitysapu sekä turvallisuusyhteistyö on tehtävä ehdolliseksi. Kansanedustajien mukaan Irakille ei tule antaa apua ja tukea, jos Irak ei suostu ottamaan vastaan omia kansalaisiaan, joilla ei ole laillista oikeutta olla Suomessa.

• Suomessa on useita tuhansia kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita eli laittomasti maassa olevia henkilöitä, jotka eivät ole poistuneet ja joita ei ole saatu poistettua Suomesta. Irakilaiset ovat olleet suurin turvapaikanhakijaryhmä Suomessa. On kestämätöntä, ettei Irakin kanssa ole saatu aikaan palautussopimusta. Irakin tulee ottaa vastaan kansalaisensa, joilla ei ole laillista oikeutta oleilla Suomessa, Vestman ja Kiuru katsovat.
  
• Suomen Irakille antama apu rahallisesti laskettuna on ollut yli 30,6 miljoonaa euroa vuosina 2014-2019. Suomi on tehnyt merkittävää työtä Irakissa kehitys- ja humanitaarisen avun kautta, rauhanturvaamisessa ja kriisinhallinnassa konfliktimaiden vakautumista edistämällä sekä terrorismin ehkäisyyn ja muuttoliikkeen juurisyihin vaikuttamalla. Apu Irakille pitää ehdollistaa siten, että Suomi edellyttää Irakilta omien kansalaisten vastaanottamista. Tukena tulisi käyttää myös PCA-sopimusta, EU:n vipuvartta, niin paljon kuin mahdollista, Vestman ja Kiuru toteavat.

Vestman ja Kiuru kysyvät hallitukselta myös, miten lakia ja toimintamalleja aiotaan kehittää, jotta kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet saadaan palautettua kotimaahansa nykyistä tehokkaammin.

• Laittomasti maassa olevat on saatava poistettua maasta niin pian kuin mahdollista. Turvapaikkajärjestelmä on epäuskottava, jos se sallii oleilun maassamme ilman laillista oikeutta. Se on myös vetovoimatekijä hakeutua Suomeen. Riski uudelle kansainvaellukselle on olemassa.

Vestman ja Kiuru ovat huolissaan siitä, onko Rinteen hallituksella tahtoa saada palautukset toimimaan. Edustajat kantavat erityistä huolta hallitusohjelman turvapaikkalinjauksista.

• Hallitusohjelma herättää aidon huolen siitä, missä määrin hallitus aikoo lopulta ryhtyä palautuksiin. Sinnehän on kirjattu jo ennen vaaleja SDP:n, vihreiden ja vasemmiston esiin tuoma tavoite saada kielteisen päätöksen saaneet työluvalla jäämään Suomeen. Sisäministeri Ohisalo on kertonut eduskunnalle, että selvittää muukalaispassin antamista laittomasti maassa oleville. On iso riski, että näin syntyy lumetyömarkkinat ohituskaistaksi elintasopakolaisuudelle, edustajat päättävät.

///

KIRJALLINEN KYSYMYS:

Irakin kehitysavun ja turvallisuusyhteistyön ehdollisuudesta

Eduskunnan puhemiehelle

Hallitusohjelma herättää huolta siitä, missä määrin hallitus aikoo ryhtyä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautuksiin. Hallitusohjelmassa linjataan, että hallitus kehittää lainsäädäntöä ja soveltamiskäytäntöä sen edistämiseksi, että työllistyneet kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet voivat nykyistä joustavammin saada oleskeluluvan työn perusteella.

Vuonna 2015 Suomeen saapuneista, noin 32 500 turvapaikanhakijasta irakilaisia oli noin 20 500. Heistä noin puolet sai kielteisen turvapaikkapäätöksen. Valtioneuvoston selonteossa eduskunnalle Suomen osallistumisen jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa (VNS 1/2019) todetaan, että irakilaiset ovat edelleen suurin turvapaikanhakijaryhmä Suomessa. Tällä hetkellä Suomen turvapaikkajärjestelmässä on noin 4 200 irakilaista, joiden turvapaikkahakemuksen tai sitä koskevan valituksen käsittely on kesken. Vuonna 2018 maahanmuuttovirasto teki yhteensä 2712 turvapaikkapäätöstä, jotka koskivat Irakin kansalaisia. Näistä myönteisiä päätöksiä oli 1094. Loput olivat joko kielteisiä tai käsittely raukesi.

Valtioneuvoston selonteossa on todettu, että palautuksia koskeva yhteistyö on osa Suomen kahdenvälisten suhteiden kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Palautuskysymyksistä käydään keskustelua sekä kahdenvälisesti että EU:n ja Irakin välisessä muuttoliikedialogissa. Suomen tavoitteena on paluu- ja palautusyhteistyötä helpottavat järjestelyt kielteisen lainvoimaisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden osalta. Suomen viranomaiset kannustavat nimenomaan vapaaehtoiseen paluuseen, jolloin palaajan onnistunutta paluuta pyritään tukemaan monin tavoin.

Selonteossa todetaan myös, että Irakin kohentunut turvallisuustilanne on mahdollistanut maan sisäisten pakolaisten kotiinpaluun. Palanneita on tähän mennessä noin 3,7 miljoonaa.

Selonteossa kerrotaan lisäksi, että Suomen kehitys- ja humanitaarinen apu Irakille rahallisesti laskettuna on ollut yhteensä noin 30,6 miljoonaa euroa vuosina 2014-2019. Suomi jatkaa tukeaan Irakille osana kansainvälistä yhteisöä.

Selonteossa todetaan, että suomalaisten antama koulutus ja neuvonantotoiminta Irakissa on parantanut koulutettavien joukkojen kykyä toimia kokonaisena yksikkönä ja kehittänyt kykyä selviytyä taistelutilanteessa sekä luonut perusteita hallita turvallisuustilanteita ja -alueita. Toukokuun 2019 alkuun mennessä suomalaiset ovat kouluttaneet yli 4200 peshmerga- ja Irakin turvallisuusjoukkojen sotilasta.

Ulkoasianvaliokunta on mietinnössään (UaVM42019 vp) korostanut Irakin omaa vastuuta maansa kehittämisestä ja kansalaisistaan. Valiokuntamietinnön mukaan kansainvälisen yhteisön mittavakin tuki Irakille jää tehottomaksi, ellei Irak itse ota suurinta roolia ja vastuuta maan kehittämisessä tavalla, jossa kaikki yhteiskuntaryhmät tasapuolisesti otetaan huomioon. 

Suomi on siis tehnyt merkittävää työtä Irakissa kehitys- ja humanitaarisen avun kautta, rauhanturvaamisessa ja kriisinhallinnassa konfliktimaiden vakautumista edistämällä sekä terrorismin ehkäisyyn ja muuttoliikkeen juurisyihin vaikuttamalla. Irak ei ole kuitenkaan ollut kautta linjan riittävän halukas ottamaan takaisin kansalaisiaan, joilla ei ole Suomessa laillista lupaa oleskelulleen. Palautussopimusta Irakin kanssa ei ole Suomen yrityksistä huolimatta syntynyt.

On ensiarvoisen tärkeää, että ulkoministeriö edellyttäisi Irakilta vahvemmin kansainvälisten pelisääntöjen noudattamista. Palautuksista kieltäytyminen on ristiriidassa myös Irakin oman perustuslain kanssa.

Ongelmaan on kiinnittänyt huomiota myös valtiovarainvaliokunta talousarviomietinnöissään. Valiokuntamietinnössä (VaVM 28 2018 vp) todetaan mm.: ”Suomelle on tärkeää, että kaikki laittomasti maassa oleskelevat henkilöt palaavat tai palautetaan mahdollisimman nopeasti kotimaahansa …” ja ”Myös järjestelmän uskottavuuden kannalta henkilöiden palauttaminen lähtömaahan tulee saada toimimaan.” Lisäksi mietinnössä todetaan, että ”valiokunta pitää myönteisenä, että EU ja Irak ovat solmineet elokuussa 2018 voimaantulleen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen (Partnership and Cooperation Agreement, PCA). Sopimus velvoittaa ottamaan takaisin kansalaiset, jotka eivät täytä voimassa olevia edellytyksiä päästä toisen osapuolen alueelle tai oleskella siellä. Valiokunta pitää välttämättömänä, että sopimus saadaan toimimaan myös käytännössä. Tilanteen hankaluutta kuvaa se, että palautukset Irakiin eivät ole tähän asti toimineet myöskään esimerkiksi Ruotsista, jolla on kahdenvälinen palautussopimus.” 

Suomen tulee ehdollistaa ja vastavuoroistaa yksin tai yhdessä muiden EU-maiden kanssa Irakiin kohdistuvan apu ja turvallisuusyhteistyö siten, että Suomi edellyttää Irakin ottavan oman maansa kansalaiset takaisin kielteisen turvapaikkapäätöksen synnyttyä. Euroopan unionin suuret maat on tärkeää saada mukaan ongelman ratkaisemiseen. Toimiva ja tehokas palautusjärjestelmä Irakin kanssa on välttämätön.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo edistää turvapaikanhakijoiden palautussopimuksen solmimista Irakin kanssa, ja

onko Irakin kehitysavun ja/tai poliisi- ja poliisikoulutusyhteistyön jäädyttämistä harkittu, mikäli Irak ei suostu jatkossakaan vastaanottamaan oman maan kansalaisiaan, ja

mihin toimenpiteisiin Suomi aikoo EU:ssa ryhtyä, jotta suuret Irakia rahoittavat maat kuten Ruotsi ja Saksa saataisiin mukaan kehitysavun ehdollisuuteen, ja

miten lakia ja/tai toimintamalleja kehitetään, jotta kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet saadaan palautettua kotimaahansa nykyistä tehokkaammin?

Helsingissä 25.10.2019

Heikki Vestman, Kokoomuksen eduskuntaryhmä
Pauli Kiuru, Kokoomuksen eduskuntaryhmä