Kirjallinen kysymys ja ministerin vastaus 29.8.2019 kysymykseen vieraannuttamisen tunnistamisesta ja varhaisesta puuttumisesta

                                                                                                                               Kirjallinen kysymys KK 67/2019 vp

Pauli Kiuru, Kari Tolvanen ( kok)

Eduskunnan puhemiehelle 

Viranomaisilla on vaikeuksia vieraannuttamisen tunnistamisessa ja siihen puuttumisessa. Suomessa on tuhansia vanhemmistaan vieraannutettuja lapsia. Kyseessä on tragedia, jossa moni lapsi on jätetty pahimmillaan henkistä väkivaltaa käyttävän vanhemman armoille. Lisäksi tuhannet vanhemmat surevat menetettyä suhdettaan lapsiinsa, joista osa on alaikäisiä ja osa jo aikuisia. 

Vieraannutettu lapsi on usein kyvytön palauttamaan suhdettaan vieraannutettuun vanhempaansa. Vieraannuttamisessa käytettävät keinot jättävät syyllisyyden taakan lapsen kannettavaksi yhteyksien katkaisemisesta. Suojatakseen itseään on lapsen usein käännettävä syyllisyys vihaksi vieraannuttamisen kohdevanhempaa kohtaan. 

Lapselle saattaa syntyä psyykkisiä oireita lähtien pelkotiloista aina kehityksen taantumaan ja ahdistuneisuuteen. Aikuisena vieraannuttaminen saattaa näkyä esimerkiksi masennuksena, kielteisenä minäkäsityksenä sekä päihdeongelmana. 

Tutkimustulosten perusteella myös torjutut vanhemmat kokevat voimakkaita psyykkisiä oireita. Äidit raportoivat isiin verrattuna voimakkaampia PTSD-oireita sekä stressin kokemusta. Vieraannuttamisen vuoksi lapsestaan eroon joutuneet vanhemmat voivat psyykkisesti huonosti. 

Vieraannuttamisen tunnistamista pidetään tärkeänä. Viranomaisilla ei kuitenkaan ole apunaan toimivaa ohjeistoa vieraannuttamisen tunnistamiseksi. Vaikka vieraannuttaminen joissain harvoissa tapauksissa tunnistetaan, ei esimerkiksi lastensuojelulla ei ole toimivia keinoja puuttua vieraannuttamiseen jo varhaisessa vaiheessa. 

Vapaaehtoiseen sovitteluun pohjautuvassa järjestelmässä vieraannuttaja vain harvoin muuttaa toimintatapansa. Liian moni vanhempi on jäänyt yksin pyrkimyksissään palauttaa yhteys vieraannutettuihin lapsiinsa. 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavat kysymykset: 

Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta viranomaiset tunnistaisivat vieraannuttamisen, 

mitä varhaisen puuttumisen valtuuksia aiotaan antaa viranomaisille vieraannuttamiseen puuttumiseksi 

ja mitä hallitus aikoo tehdä auttaakseen vieraannutettuja lapsia ja vanhempia palauttamaan yhteytensä? 

Helsingissä 9.8.2019 

Pauli Kiuru kok 
Kari Tolvanen kok

                                                 Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 67/2019 vp 

Vastaus kirjalliseen kysymykseen vieraannuttamisen tunnistamisesta 
ja varhaisesta puuttumisesta 

Eduskunnan puhemiehelle 

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut 
asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Pauli Kiurun /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 67/2019 vp: 

Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta viranomaiset tunnistaisivat vieraannuttamisen, 

mitä varhaisen puuttumisen valtuuksia aiotaan antaa viranomaisille vieraannuttamiseen 
puuttumiseksi ja 

mitä hallitus aikoo tehdä auttaakseen vieraannutettuja lapsia ja vanhempia palauttamaan 
yhteytensä? 

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: 

Lasten ja perheiden palveluja on kehitetty monipuolisesti vahvistamalla vanhemmuuden ja erotilanteen 
tukea sekä uudistamalla lastensuojelua asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Neuvolat tavoittavat kaikki lasiperheet Suomessa ja useassa kunnassa on neuvontapalveluja, joissa asiantuntijat antavat ohjeistusta ja neuvontaa lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevissa asioissa. Lapsen ja vanhemman välisen suhteen luomista voidaan vahvistaa ja vieraannuttamista torjua esimerkiksi 
tuetuin tapaamisin tai perhetyön eri muodoin. Lisäksi perheasioiden sovittelua voidaan tarjota eroprosessin eri vaiheissa, myös oikeudenkäynnin aikana. 

Erotilanteen sovinnollisuutta ja erovanhempien varhaista tukea on vahvistettu esimerkiksi kehittämällä 
vanhemmuussuunnitelma välineeksi yhteistyövanhemmuuden tukemiselle sekä avaamalla uutena palvelumuotona eron ensiapupisteitä tuen ja ohjauksen tarjoamiseksi akuutissa erotilanteessa. Myös kaikkein vaativinta erityisosaamista edellyttävien eropalvelujen kehittämistarpeita pohditaan osana lapsi- ja perhepalvelujen kehittämistä. Sosiaalihuollon työntekijöille järjestetään lapsioikeudellista ja menetelmällistä koulutusta osana sekä perus- että täydennyskoulutusta, ja hyviä työkäytäntöjä levitetään aktiivisesti. Myös tuomareille järjestetään lapsioikeus- ja sovittelukoulutusta. 

1.12.2019 voimaan tulevassa laissa lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lain muuttamisesta on huomioitu vieraannuttaminen korostamalla nykyistä selvemmin lapselle läheisten ihmissuhteiden merkitystä ja molempien vanhempien velvollisuutta huolehtia lapsen suhteen säilymisestä kumpaankin vanhempaan. Laissa säädetään entistä täsmällisemmin siitä, kuinka viranomaisen on osana kokonaisharkintaa arvioitava sitä, millainen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskeva ratkaisu turvaisi parhaiten lapsen ja vanhemman välisen suhteen säilymisen. Myös tuomioistuimelle säädetty mahdollisuus asettaa uhkasakko perustepäätöksen yhteydessä antaa viranomaiselle uusia mahdollisuuksia puuttua lapsen edun vastaiseen toimintaan. 

Sosiaali- ja terveysministeriö tukee uudistetun lapsenhuoltolain täytäntöönpanoa järjestämällä tulevana 
syksynä koulutusta yhteistyössä oikeusministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. 

Helsingissä 29.8.2019 
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru