Kirjallinen kysymys Pälkäneen pohjavesialueesta ja ministerin vastaus

Kirjallinen kysymys ELY-keskuksen suunnittelemasta pohjavesialueen rajausmuutoksesta Pälkäneellä

 

Eduskunnan puhemiehelle

Pirkanmaan ELY-keskus suunnittelee pohjavesialueen rajausmuutosta Pälkäneen Isokangas-Syrjänharjun–alueella. Nykyinen alue ulottuu harjun poikki ja Aapiskukon huoltamon sivuitse. Muutos siirtäisi pohjavesirajauksen ulottumaan Kostianvirtaan saakka. Tällöin suurin osa Pälkäneen kunnan keskustaajamasta tulisi sijaitsemaan tämän I luokkaan määritellyn eli veden hankinnan kannalta tärkeän alueen päällä. Rajojen sisään jäisi Aapiskukon huoltoaseman lisäksi mm. toinen huoltamo, kaukolämpölaitos, useita öljysäiliöitä sekä kilometreittäin vesi- ja viemäriputkia.

Pohjavesialueen muutoksen seurauksena huoltoaseman polttoainemyynti loppuisi. Tällöin kannattavan yritystoiminnan edellytykset heikkenisivät merkittävästi ja tehdyt investoinnit vaarantuisivat. Tällä Suomen vanhimmalla taukopaikalla käy vuosittain noin miljoona asiakasta.

Aiemmin huoltamo on saanut toimia Kangasalan terveyskeskuskuntayhtymän myöntämällä sijoituspaikkaluvalla. Vuonna 2010 Pälkäneen ympäristölautakunta myönsi Neste Markkinointi Oy:lle ympäristöluvan, jonka hallinto-oikeus sittemmin kumosi ELY-keskuksen valituksen seurauksena.

Pälkäneen ympäristölautakunta on omassa käsittelyssään 15.3.2012 todennut, ettei sillä ole tiedossaan riittäviä tietoja joilla Isokankaan-Syrjäharjun rajausmuutos olisi perusteltua. Pohjavesialueiden rajauksia ja muutoksia päivitetään alueella saadun hydrogeologisen tiedon myötä (Suomen ympäristökeskuksen ympäristöopas, 2009). Tietoa saadaan mm. pohjavesiselvitysten ja geologisten rakenneselvitysten kautta. Ympäristölautakunnan käsityksen mukaan sellaisia selvityksiä ei ole tehty, eikä sellaisia tietoja ole käytettävissä, joita Suomen ympäristökeskuksen ympäristöopas edellyttää pohjavesialueen muutoksen pohjaksi.

Tampereen ja Valkeakosken seudun kuntien tekopohjavesihanke Tavase on tutkinut alueen pohjavesiä oman tekopohjavesilaitoksen suunnittelunsa yhteydessä. I luokan pohjavesialue siitä tuli nimenomaan mainitun hankkeen vuoksi. Tehdyillä tutkimuksilla saadut tiedot eivät ole riittäviä rajauksen muutokseen. Nyt rajattavalle alueelle kohdistuu vain yksi pohjaveden havaintoputki (122) ja viisi rengaskaivoa. Jatkuvaa ja järjestelmällistä seurantaa ei ole tiettävästi tehty. Myöskään alueen pohjaveden kemiallista tai biologista laatua ei tiedetä. Näillä perustein ympäristölautakunta on katsonut, ettei rajausmuutosta voida tehdä ilman tarkentavia tutkimuksia.

Pirkanmaan ELY-keskus ei pyytänyt asiassa lausuntoa Pälkäneen kunnan kaavoituksesta vastaavalta kunnanhallitukselta. Hallitus joutui itse pyytämään lausuntomahdollisuutta. Kokouksessaan 6.2.2012 kunnanhallitus pyysi ELY-keskukselta nähtäväkseen aineiston, johon pohjavesialueen kaavailtu muutos perustuisi. 25.4.2012 mennessä asiakirjoja ei ole saatu.

Asian käsittelyyn osallistui myös Pirkanmaan ELY-keskuksen viranhaltija, joka on aiemmin toiminut Tavase-suunnitteluryhmässä. Pälkäneen kunnanhallitus tiedusteli 14.12.2011 ELY-keskukselta kirjeitse kyseisen henkilön esteellisyyttä pohjavesialueen rajanmuutoksen suunnittelussa. Vastauksessa 7.3.2012 katsottiin, ettei kyseessä oleva virkamies ole ollut esteellinen. ELY-keskuksen valmistelulleen pohjana käyttämä aineisto on Tavase Oy:n tilaamaa.

 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

 

Onko tapauksessa noudatettu pohjavesiluokitukseen liittyviä ympäristöhallinnon ohjeita?

Mihin perustuu ELY-keskuksen mahdollisuus muuttaa rajoja tekemällä pelkät karttamerkinnät antamatta alueen vaikutusalueella oleville toimijoille mahdollisuutta valittaa ratkaisusta ja kuinka tämä suhteutuu asianomaisten kuulemisvaatimukseen sekä hyvään hallintotapaan?

Voidaanko esteellisyyskysymys katsoa ratkaistuksi lain edellyttämässä ajassa?

 

Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 2012

Pauli Kiuru /kok

***

Ministerin vastaus

 

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Pauli Kiurun /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 364/2012 vp:

    Onko tapauksessa noudatettu pohjavesiluokitukseen liittyviä ympäristöhallinnon ohjeita,

    mihin perustuu ELY-keskuksen mahdollisuus muuttaa rajoja tekemällä pelkät karttamerkinnät antamatta alueen vaikutusalueella oleville toimijoille mahdollisuutta valittaa ratkaisusta ja kuinka tämä suhteutuu asianomaisten kuulemisvaatimukseen sekä hyvään hallintotapaan ja

    voidaanko esteellisyyskysymys katsoa ratkaistuksi lain edellyttämässä ajassa?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Pohjavesialueiden kartoituksen ja luokituksen lähtökohdat ovat vedenhankinnallisessa käyttökelpoisuudessa, mutta työ palvelee myös pohjaveden suojelua ja vesienhoitoa. 1970-luvulta alkanut pohjavesialueiden kartoitus on ollut hydrogeologisen perustiedon hankintaa pohjavesivaroista. Ensimmäinen valtakunnallinen ns. tärkeiden pohjavesialueiden kartoitus toteutettiin Vesi- ja ympäristöhallinnon toimesta 1978-1982 ja sitä edelsi jo alueiden alustava luettelointi. Kattavampi kartoitus ja luokitus toteutettiin 1988-1996.

Pohjavesialueiden luokitus perustuu sekä pohjavesimuodostumien vedenhankintakäyttöön että pohjavesigeologisiin seikkoihin. Pohjavesialueiden kartoituksen yhteydessä saadaan tietoa pohjavesialueiden sijainnista, virtausolosuhteista, laadusta ja sen käyttökelpoisuudesta vedenhankintaan. Pohjavesialueiden rajaus perustuu pelkästään luonnontieteellisiin tekijöihin niiden tietojen pohjalta, jotka ovat sillä hetkellä käytettävissä. Myös mahdolliset rajausten muutokset perustuvat vain uuteen hydrogeologiseen tutkimustietoon, jota saattaa kertyä esim. ympäristö- tai maa-ainestenottolupaa haettaessa tai esimerkiksi Geologian tutkimuskeskuksen maaperäkartoitus- ja kiviainesvarantotietoja täydennettäessä. Mikäli uusi tieto muuttaa selvästi käsitystä pohjavesialueen käyttökelpoisuudesta ja hydrogeologiasta, tarkistetut pohjavesialueiden tiedot tallennetaan ja päivitetään ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmään.

Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) velvoittaa ELY -keskuksia määrittämään tärkeiden ja muiden vedenhankintakäyttöön soveltuvien pohjavesialueiden sijainnin ja rajat sekä pohjavesialueiden maa- ja kallioperän yleispiirteet. Velvoite perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteisön vesipolitiikan puitteista annetun direktiivin 2000/60/EY toimeenpanoon. ELY -keskukset vastaavat pohjavesialueiden kartoituksesta ja luokituksesta ja tietojen ylläpidosta.

Vesi- ja ympäristöhallitus antoi vuonna 1993 ohjeet pohjavesialueiden kartoituksesta ja luokituksesta. Vuonna 2009 Suomen ympäristökeskus julkaisi uudistetun oppaan pohjavesialueiden kartoituksesta ja luokituksesta. Uudessa oppaassa on annettu perusteet pohjavesialueiden luokkien ja rajausten muutoksille. Pohjavesialueiden rajoista ja luokista tehtävät merkinnät ELY -keskuksen tietojärjestelmiin eivät ole oikeudellisesti velvoittavia eivätkä sido muita viranomaisia tai toiminnanharjoittajia. Kun pohjavesialueiden rajojen perusteella tehdään päätöksiä muissa viranomaismenettelyissä kuten maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa kaavoituksessa tai ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisessa ympäristölupamenettelyssä, voidaan pohjavesialueista ja niiden rajoista siten tarpeen mukaan hankkia ja esittää myös uutta ja tarkempaa tietoa.

Vedenhankintaa varten tärkeiden ja siihen soveltuvien pohjavesialueiden rajat on merkitty maakuntakaavoihin. Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen suunnittelu edellyttää avointa ja vuorovaikutteista toimintatapaa ja menettelyä. Kaikilla osallisilla on oltava mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun. Näitä osallisia ovat mm. alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 §). Kaavoista kuullaan maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyllä tavalla.

Vedenhankintaa varten tärkeät ja siihen soveltuvat pohjavesialueet ovat osana vesienhoidon järjestämistä. Laissa vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä säädetään, että elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on varattava kaikille mahdollisuus tutustua valmisteluasiakirjoihin ja niiden tausta-asiakirjoihin sekä varattava tilaisuus esittää mielipiteensä valmisteluasiakirjoista kirjallisesti tai sähköisesti. Hoitosuunnitelmaehdotuksesta sekä yhteen sovitetusta vesienhoitosuunnitelmasta on lisäksi ilmoitettava alueella yleisesti ilmestyvissä sanomalehdissä sekä järjestettävä tarpeen mukaan tiedotustilaisuuksia, joissa varataan tilaisuus mielipiteen esittämiseen.

Pälkäneen Isokangas-Syrjänharju -niminen pohjavesialue on laaja luode-kaakkosuunnassa kulkeva pitkittäisharju, joka on osa Pälkäneeltä Ylöjärvelle asti ulottuvaa saumamuodostumaa. Kyseinen alue on mainittu jo 1976 valmistuneessa vesihallituksen julkaisemassa yhdyskuntien vedenhankinnalle tärkeiden pohjavesialueiden kartoitusraportissa.

Suomen ympäristökeskuksen pohjavesialueiden kartoitus ja luokitus oppaan mukaan muodostumat tulee ottaa huomioon geologisina kokonaisuuksina. Muodostumaa, josta on mahdollisuus saada antoisa määrä pohjavettä, ei tule pohjaveden laadun heikkenemisen vuoksi poistaa pohjavesialueluokituksesta. Pitkän tähtäimen tavoite on saada tällaisten alueiden pohjavesi laadullisesti hyvään kuntoon. Pohjaveden tilan parantamisen ja ennallistamisen periaate sisältyy myös EU:n vesipuitedirektiiviin ja lakiin vesienhoidon järjestämisestä.

ELY-keskuksen antamassa vastauksessaan Pälkäneen kunnanhallituksen kysymykseen ELY -keskuksen virkamiehen esteellisyydestä pohjavesialueen rajanmuutokseen todettiin, ettei kyseessä oleva virkamies ole ollut hallintolain 28 §:n perusteella esteellinen. Hallintolain 29 §:n mukaan virkamiehen esteellisyyttä koskeva kysymys on ratkaistava viipymättä. Kunnan kirjelmässä ei kuitenkaan yksilöity, mihin tilanteisiin mahdollinen esteellisyys liittyi, joten ELY -keskuksen vastauksessa katsottiin virkamiehen oikeusturvan vuoksi tarpeelliseksi käsitellä laajasti virkamiehen toimintaa eri tilaisuuksissa. Ympäristöministeriöllä ei ole syytä epäillä ELY- keskuksen tekemää arviota asiassa.

Vuoden 2012 alusta voimaan tulleen vesilain (587/2011) käsittelyn yhteydessä hyväksymässään lausumassa (HE 277/2009 vp, EV 355/2010 vp) eduskunta on edellyttänyt, että hallitus selvittää pohjavesialueiden kartoitukseen, luokitukseen ja käyttöön sekä suojelusuunnitelmiin liittyvät lainsäädännölliset ja menettelylliset kehittämistarpeet. Ympäristöministeriö on asettanut 28.9.2011 työryhmän, jonka tavoitteena on selvittää edellä mainitut eduskunnan esille nostamat kysymykset ja tehdä ehdotuksia kehittämisvaihtoehdoiksi pohjavesien suojelun tehostamiseksi ja eri toimijoiden oikeusturvan parantamiseksi. Tässä työssä tullaan kiinnittämään erityistä huomiota siihen, miten eri tahojen osallistumismahdollisuudet pohjavesialueiden rajausta ja luokittelua koskeviin ratkaisuihin turvataan asianmukaisella tavalla.

Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 2012

Ympäristöministeri Ville Niinistö