Kirjallinen kysymys ja ministerin vastaus: Lääkärihelikopteritoiminnan toiminnalliset ja taloudelliset riskit valtiolle - takausvastuut jo tapissa.

Eduskunnan puhemiehelle

Helikopteriensihoidosta vastaavan FinnHEMS Oy:n uusi hallitus järjestäytyi 9.4.2020.

Suomen Kuvalehden haastattelussa (SK 16.4.2020) sosiaali- ja terveysministeriön edustaja kertoi, että yhtiön uuden hallituksen tärkein tehtävä on helikopterien hankinta. Artikkelin mukaan hallitukselle annetaan operatiivista valtaa toteuttaa helikopterihankinta.

Helikopterihankintojen mittakaava on noin 100 miljoonaa euroa ilman elinkaarikustannuksia. Helikopteriliiketoiminta on riskialtista. Mahdolliset kustannusylitykset tulevat FinnHEMS:n ja viimekädessä omistajan eli Suomen valtion vastuulle. Kysymys on valtavasta päätöksestä, jota ei ole toistaiseksi avoimesti avattu tarkoilla kustannuslaskelmilla.

Suomen Kuvalehden artikkelin mukaan valtio takaisi helikopterihankintaa varten tarvittavan lainan. Valtiontalouden tarkastusvirasto (K20/2019 vp) on kiinnittänyt huomiota valtiontakausten kasvavaan riskiin. Kertomuksessaan tarkastusvirasto muistuttaa: ”Julkisen sektorin takausten määrä suhteessa BKT:hen on Suomessa noussut EU:n kärkeen, ja valtiontakausten määrä on jatkanut nopeaa kasvuaan.”

Valtiontakausten ja -takuiden voimassa oleva määrä oli vuoden 2018 lopussa 57 miljardia euroa.  (Valtiovarainministeriön julkaisuja 2019:5). Valtiovarainministeriön mielestä ”velkaantumiseen ja ehdollisten vastuiden kasvuun ja niiden riskienhallintaan tulisikin kiinnittää erityistä huomiota.” Kuin koronavirusta enteillen ministeriö muistuttaa valtion taloudellisen liikkumatilan rajallisuudesta mahdollisessa makrotalouden häiriötilanteessa.

Koronakriisi vaikuttaa myös ilmailuteollisuuteen ja sen alihankintaketjuihin. Helikopterihankintaa ollaan tekemässä äärimmäisen kireällä aikataululla. Uuden operaattorin tulisi aloittaa toimintansa hankittavalla kalustolla jo tammikuussa 2022. Ylioptimistinen ja paineistettu aikataulu nostaa riskejä entisestään. Tästä on tuoreena esimerkkinä koronakriisin aikana tehtyjen suojavälinenhankintojen epäonnistumiset. Helikopterihankinnan vaativuus on maskihankintoihin verrattuna lisäksi aivan eri vaikeusasteella.

STM:n helikopteriasiaa pohtinut työryhmä suositteli jo 2018, että päätös oman lentoyhtiön perustamisesta pitäisi tehdä vuoden 2018 loppuun mennessä, koska hanke on haastava. Asiassa ollaan siten myöhässä jo ilman koronan vaikutustakin.

Suomen Kuvalehden artikkelissa ministeriön edustaja piti mahdollisena suorahankintaa ilmeisesti liian kireäksi ajautuneesta aikataulusta johtuen. Lisäksi pohdittiin käytettyjen koptereiden hankkimista. Tällaiseen poikkeukselliseen hankintaan liittyisi merkittäviä taloudellisia ja toiminnallisia riskejä.  Hankinnat voivat olla hankintalain valossa kiistanalaisia eikä kalusto olisi toiminnallisesti optimaalista. Pahimmillaan potilasturvallisuus voi vaarantua. Nykyisten kilpailutettujen helikopterioperaattoreiden toimintavarmuus on ollut 99,75%, ja STM on todennut lentotoiminnan olevan maailman huippuluokkaa.

Joulukuussa 2019 valmistui sosiaali- ja terveysministeriön tilaama selvitys lääkärihelikopteritoiminnasta ensihoidossa. Selvityshenkilön Jyri Liljan suositus oli, että laatu-, kustannus- ja toimitusvarmuusnäkökulmista johtuen valtion omista helikopteriostoista pitäisi luopua.  Lisäksi hän totesi, että aikataulujen ja toiminnan keskeytymisriskin vuoksi helikopterilentotoiminnan kilpailuttaminen tulisi aloittaa välittömästi.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavat kysymykset:

milloin ja kenen toimesta on tehty omistajaohjauspäätös, että valtio perustaa oman helikopterilentoyhtiön, joka myös operoi itse omilla lentäjillään ja helikoptereillaan?

onko perusteltua lisätä valtion takausvastuita tilanteessa, jossa sekä Valtiontalouden tarkastusvirasto että valtiovarainministeriö varoittavat kasvavista takausriskeistä?

kuinka suuriksi arvioidaan suorahankintaan liittyvät oikeudelliset ja taloudelliset riskit?

kuinka korkeat valtion uuden helikopterilentoyhtiön vuosikustannukset olisivat 2022 alkaen ja miten se vertautuu nykyisiin kilpailutettuihin kustannuksiin?

kuka kantaa vastuun, mikäli SMT:n virkamiehen kuvaama poikkeuksellinen suunnitelma epäonnistuu ja lääkärihelikopteritoiminnan kustannukset, laatu ja toimintavarmuus eivät vastaa odotettua?

Helsingissä 17.04.2020

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­Pauli Kiuru, kok
Mia Laiho, kok

///

Ministerin vastaus 8.5.2020

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: 

Ensihoidon ilmailupalveluiden järjestämisen vaihtoehtoja selvitettiin vuonna 2018 sosiaali- ja 
terveysministeriön asettaman ensihoidon ilmailupalveluita kehittävän työryhmän toimesta. Työryhmä 
totesi loppuraportissaan, että saatavilla olevien tietojen perusteella lentotoiminnan siirtämisellä 
yhtiön omaksi tuotannoksi voidaan arvioida saavutettavan säästöjä nykymalliin verrattuna. 
Raportissa arvioitiin myös eri vaihtoehtojen riskejä. Työryhmän raportti kustannuslaskelmineen 
on julkaistu sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilla. 

Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi 10.9.2019 tavoitteeksi, että FinnHEMS Oy ottaa valtionyhtiönä 
vastuulleen ensihoidon ilmailupalveluiden toteutuksen kahdeksassa tukikohdassa viimeistään 
vuoden 2022 alusta. Tavoitteeksi linjattiin myös, että FinnHEMS Oy tuottaa lentotoiminnan 
tulevaisuudessa itse. 

FinnHEMS Oy:n hallituksen tehtävänä on valmistella ja toteuttaa tehokkaita ja luotettavia toimia 
edellä mainittujen tavoitteiden toteuttamiseksi. Valtioneuvosto päättää oman arviointinsa jälkeen 
kaikista valtion talousarvioon liittyvistä rahoitus- ja muista linjauksista. Perustuslain 82 §:n 2 momentin 
mukaan valtiontakauksia ja valtiontakuita voidaan antaa vain eduskunnan suostumuksella. 

Helsingissä 8.5.2020 

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru