Kirjallinen kysymys: Kansalaisten energiayhteisöistä - direktiivi mahdollistaa, lainsäädäntömme ei (14.5.2020). Ministeri Lintilän vastaus

Eduskunnan puhemiehelle

EU:n uusi sähködirektiivi 2019/944 mahdollistaa kansalaisten energiayhteisöt, mutta Suomen kansallinen lainsäädäntö ei niitä vielä tunnista. On tärkeää, että tämä ristiriita ratkaistaan valmisteilla olevassa Suomen sähkömarkkinalaissa. Kansallisen lainsäädännössä tulee mahdollistaa direktiivitasolla tunnistetut kansalaisten energiayhteisöt ja sallia kiinteistöjen rajojen yli vedettävät yhteydet.

EU:n sähködirektiivin mahdollistamat kansalaisten energiayhteisöt ovat julkistalouden ja myös kuluttajien kannalta järkeviä. Suomeen tarvitaan energiateknologian kärkihankkeita ja uudenlaisia energiayhteisöratkaisuja. Investoinnit ovat aluetalouden kannalta mittavia ja ovat osana kuntien HINKU-työtä (Kohti hiilineutraalia kuntaa-hanke). Samalla ne tukevat Suomen ilmastopolitiikkaa ja vapauttavat markkinoita erilaisille ratkaisuille.

Esimerkiksi Lempäälässä on juuri valmistunut työ- ja elinkeinoministeriön tukema energiateknologian kärkihanke, Lempäälän energiayhteisö LEMENE. Siinä rakennettiin megawattikokoluokan hajautettu älykäs energiajärjestelmä. TEM myönsi hankkeelle tukea 4,7 miljoonaa euroa. Hankkeen kokonaisinvestoinnit ovat noin 18 miljoonaa euroa. Tekemällä hankkeen tukipäätöksen TEM osoitti näkemyksensä olevan, että tällaisia uudenlaisia energiayhteisöratkaisuja tarvitaan Suomeen. Perusteluna myönteiselle tukipäätökselle TEM esitti muun muassa konseptin monistettavuuden.

LEMENE-hankkeen energiatehokkuusratkaisut tukevat EU:n uutta ilmastolakia hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamisessa, Suomen ilmastopolitiikkaa ja -tavoitteita sekä Lempäälän kunnan HINKU-tavoitteita. Tai tukisivat, jos Suomen sähkömarkkinalaki hyödyntäisi EU:n sähködirektiivissä annettuja mahdollisuuksia, jolloin tehdyt investoinnit saataisiin suunnitellusti hyödynnettyä.

Lempäälän Energia Oy:n LEMENE-hankkeessa rakennettu energiayhteisö on täysin käyttökunnossa, mutta siihen ei siis ole saanut liittää asiakkaita suunnitellusti. Energiayhteisölle haettiin suljetun jakeluverkon lupaa Energiavirastolta, mutta sieltä tuli kielteinen lupapäätös helmikuussa 2020. Päätöksestä on valitettu. On tärkeää, että hanke ja energiayhteisö, jonka rakentamiseen Työ- ja elinkeinoministeriö on osoittanut tukea vajaa viisi miljoonaa euroa, saadaan myös toimintaan. EU-direktiivin uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (2018/2001) mukaan uusiutuvan energian yhteisöjen toimintaa tulee helpottaa toimenpiteillä, joihin kuuluvat mahdollisuuden antaminen yhteisöille toimia energiajärjestelmässä ja niiden markkinoille integroinnin helpottaminen.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

• Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että Suomen uusi sähkömarkkinalaki mahdollistaa kansalaisten energiayhteisöt sekä sallii kiinteistörajat ylittävät yhteydet sekä jakelun EU:n sähködirektiivin mukaisesti?
  
  
  
• Miten hallitus aikoo varmistaa, että kansallinen lainsäädäntö tunnistaa EU:n sähködirektiivin mahdollistamat kansalaisten energiayhteisöt?

Helsingissä 13.05.2020

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­Pauli Kiuru kok
Mari-Leena Talvitie kok
Anna-Kaisa Ikonen kok
Heikki Vestman kok
Veijo Niemi ps

///

Vastaus kirjalliseen kysymykseen kansalaisten energiayhteisöistä 

Eduskunnan puhemiehelle 

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Pauli Kiurun /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 398/2020 vp: 

Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että Suomen uusi sähkömarkkinalaki mahdollistaa kansalaisten energiayhteisöt sekä sallii kiinteistörajat ylittävät yhteydet sekä jakelun EU:n säh-ködirektiivin mukaisesti ja 

miten hallitus aikoo varmistaa, että kansallinen lainsäädäntö tunnistaa EU:n sähködirektiivin mahdollistamat kansalaisten energiayhteisöt? 

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: 

Sähkön sisämarkkinoita koskevista säännöistä annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 944/2019 asetetaan puitteen kansalaisten energiayhteisöiden toteuttamiselle jäsenmaissa. Direktiivissä kansalaisten energiayhteisöllä tarkoitetaan oikeushenkilöä, 

a) joka perustuu vapaaehtoiseen ja avoimeen osallistumiseen ja jossa tosiasiallista määräysvaltaa käyttävät jäsenet tai osakkaat, jotka ovat luonnollisia henkilöitä, paikallisviranomaisia, kunnat mukaan lukien, tai pieniä yrityksiä; 

b) jonka ensisijainen tarkoitus on tuottaa rahallisen voiton sijaan ympäristöön, talouteen tai sosiaaliseen yhteisöön liittyviä hyötyjä jäsenilleen tai osakkailleen tai alueille, joilla se toimii; ja 

c) joka voi harjoittaa tuotantoa, mukaan lukien uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa tuotantoa, jakelua, toimitusta, kulutusta, aggregointia, energian varastointia, energiatehokkuuspalveluja tai sähköajoneuvojen latauspalveluja tai voi tarjota muita energiapalveluja jäsenilleen tai osakkailleen; 

Direktiivin 16 artiklan ensimmäisessä kohdassa todetaan, että jäsenvaltioiden on säädettävä kansalaisten energiayhteisöt mahdollistavasta sääntelykehyksestä, jolla varmistetaan, että 

a) osallistuminen kansalaisten energiayhteisöön on avointa ja vapaaehtoista; 

b) kansalaisten energiayhteisön jäsenet tai osakkaat ovat oikeutettuja lähtemään yhteisöstä, 

c) kansalaisten energiayhteisön jäsenet tai osakkaat eivät menetä oikeuksiaan eivätkä välty velvoitteiltaan kotitalousasiakkaina tai aktiivisina asiakkaina; 

d) sääntelyviranomaisen arvioimaa oikeudenmukaista korvausta vastaan asiaankuuluvat jakeluverkonhaltijat tekevät yhteistyötä kansalaisten energiayhteisöjen kanssa helpottaakseen kansalaisten energiayhteisöjen sisäisiä sähkönsiirtoja; 

e) kansalaisten energiayhteisöihin sovelletaan syrjimättömiä, oikeudenmukaisia, oikeasuhteisia ja avoimia menettelyjä ja maksuja, myös rekisteröinnin ja toimilupien osalta, ja niiltä peritään avoimia, syrjimättömiä ja kustannuksia vastaavia verkkomaksuja varmistaen, että ne osallistuvat asi-anmukaisella ja tasapainoisella tavalla järjestelmän kokonaiskustannusten jakoon. 

16 artiklan toisessa kohdassa todetaan, että jäsenvaltiot voivat säätää kansalaisten energiayhteisöt mahdollistavassa sääntelykehyksessä, että 

a) osallistuminen kansalaisten energiayhteisöihin on avointa yli rajojen; 

b) kansalaisten energiayhteisöillä on oikeus omistaa, perustaa, ostaa tai vuokrata jakeluverkkoja ja hallinnoida niitä itsenäisesti; 

c) kansalaisten energiayhteisöihin sovelletaan suljetuille jakeluverkoille säädettyjä vapautuksia. 

16 artiklan neljäs kohta täsmentää vielä menettelyitä, mikäli jäsenvaltio aikoo sallia jakeluverkkojen omistamisen kansalaisten energiayhteisöille. Tällöin yhteisöitä tulisi koskea kaikki jakeluverkkojakin koskeva lainsäädäntö. 
Direktiivi tulee saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä viimeistään 31.12.2020. 

Työ ja elinkeinoministeriö on valmistellut energiayhteisöiden toimeenpanoa muun muassa kak-sivuotisessa Älyverkkotyöryhmässä, joka antoi mietintönsä vuoden 2018 lopulla. Älyverkkotyöryhmä määritteli kolme erilaista energiayhteisöä: kiinteistön sisäisen energiayhteisön, kiinteistön rajat ylittävän energiayhteisön ja hajautetun energiayhteisön. Lähtökohtana Älyverkkotyöryhmän mietinnössä oli, että jakeluverkkotoiminta säilyisi edelleen luvanvaraisena toimintana. Älyverkkotyöryhmän mietinnön pohjalta työ- ja elinkeinoministeriö on valmistellut tarvittavat asetusmuutokset kiinteistön sisäisen energiayhteisön toteuttamiseksi. Muutosehdotukset ovat olleet lausunnoilla ja muutokset on tarkoitus saattaa voimaan valtioneuvoston asetuksella mahdollisimman pian. Lisäksi ministeriö on valmistelemassa kiinteistön rajat ylittävän energiayhteisön mahdollistavaa sääntelyä. Tämä sääntely on tarkoitus antaa eduskunnan käsiteltäväksi yhdessä muun sähkömarkkinadirektiivin toimeenpanon yhteydessä syksyn 2020 aikana sähkömarkkinalakia koskevassa hallituksen esityksessä. Näiden muutosten jälkeen ministeriö katsoo direktiivin 16 artiklan olevan toimeenpantu. 

Helsingissä 3.6.2020 

Elinkeinoministeri Mika Lintilä

///

Omia huomioitani, Pauli Kiuru:

• Olen tyytyväinen elinkeinoministeri Lintilän vastaukseen
• Hallitus lupaa mahdollistaa paikalliset energiayhteisöt
• Myös kiinteistörajat ylittävää sähkönjakelua ollaan vapauttamassa nykyisestä
• Ympäristön, paikallistalouden, huoltovarmuuden ja ilmastotavoitteiden kannalta hajautetumpi sähköjärjestelmä on kannatettava
• Lempäälässä on tehty erinomaista työtä energiateknologiassa, eteneminen mahdollistuu
• Edustaja Veijo Niemi Lempäälästä on ollut asiassa aktiivinen. Teemme yhteistyötä puoluerajat ylittäen. Se on myös Pirkanmaan ja Lempäälän etu

Heikki Vestman:

• Ihmisten ja yritysten vapautta tuottaa ja jaella sähköä sähköverkossa pitää lisätä
• Paikallisissa energiayhteisöissä kansalaiset omistajat pienehköjä verkkoja, joissa myös tuotetaan omavaraisesti sähköä. Tämä on tulevaisuutta
• Lainsäädännön esteet pitää raivata pois näiden tieltä. Kokoomus jätti jo huhtikuussa valmistelemani lakialoitepaketin sähkön siirtohintojen pistämiseksi kuriin
• Vaadimme myös lakimuutosta joka mahdollistaa kiinteistön rajat ylittävien sähkölinjojen rakentamisen siten, että jatkossa myös omakotitalot, maatalouskeskittymät ja yritysryhmät voisivat jaella esimerkiksi yhteisesti omistetulla aurinkopaneelikentällä tai muussa hajautetussa voimalaitoksessa tuotettua sähköä