Kirjallinen kysymys itsekriminoinnista: haitantekoa poliisille

23.10.2014

Kieltäytyminen poliisimiehen suorittamasta puhalluskokeesta

 

Eduskunnan puhemiehelle

Itsekriminointisuojan soveltamisen rajoihin liittyvä pohdinta on noussut jälleen julkisen keskustelun kohteeksi korkeimman oikeuden tapauksessa KKO:2014:67 antaman päätöksen jälkeen. Tapauksessa oli kyse siitä, onko liikennerikokseen osallisella henkilöllä velvollisuus ilmiantaa itsensä vahinkoa kärsineelle tai poliisille. Korkeimman oikeuden linjauksen mukaan itsekriminointisuojan vuoksi tällaista velvollisuutta ei ole olemassa.

Nyt esiin on tullut valitettavia tapauksia, joissa poliisin suorittaman liikennevalvonnan yhteydessä tapahtuneesta puhalluskokeesta on kieltäydytty vedoten itsekriminointisuojaan. Itsekriminointisuojan katsotaan Suomessa sisältyvän perustuslain 21 §:ssä säädettyyn oikeusturvaan. Siitä on säädetty lisäksi kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa (14 artikla 3 kappale g-kohta). Säännöksen mukaan rikossyytettä tutkittaessa ketään ei saa pakottaa todistamaan itseään vastaan tai tunnustamaan syyllisyyttään. Euroopan ihmisoikeussopimuksessa ei sen sijaan suoraan säädetä itsekriminointisuojasta, vaan sen katsotaan kuuluvan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännön (mm. John Murray v. Yhdistynyt kuningaskunta 8.2.1996, kohta 45) mukaisesti ihmisoikeussopimuksen 6 artiklassa tarkoitettuihin oikeudenmukaisen rikosoikeudenkäynnin keskeisiin takeisiin.

Poliisin suorittama liikennevalvonta ja sen yhteydessä tehtävät puhalluskokeet ovat yksi osa arvokasta ennalta estävää poliisin työtä. Kiinnijoutumisriski on juuri keskeisessä merkityksessä rattijuoppouden ja siitä aiheutuvien onnettomuuksien torjunnassa. Liikenneturvan mukaan poliisi puhalluttaa vuosittain 1,2-1,8 miljoonaa kuljettajaa ja kiinni jää noin 19 000 rattijuoppoa (19 134 vuonna 2012). Liikenneturvan mukaan rattijuopumustapauksissa on viimeisten kolmen vuoden aikana kuollut keskimäärin 58 ja loukkaantunut 676 henkilöä vuosittain.

Poliisin suorittamasta puhalluskokeesta kieltäytyminen ei ole tällä hetkellä rangaistavaa. Pakkokeinolain 9 luvun 2 pykälässä sen sijaan säädetään, että poliisimies voi määrätä moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajan tai muussa rikoslain 23 luvussa tarkoitetussa tehtävässä toimivan kokeeseen, joka tehdään tämän mahdollisesti nauttiman alkoholin tai muun huumaavan aineen toteamiseksi. Jos puhalluskokeesta kieltäydytään, on pykälän mukaan mahdollisuus toimittaa henkilönkatsastus. On otettava myös huomioon, ettei puhalluskokeesta kieltäytyminen täytä eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen mukaan ja sittemmin KKO:n samassa tapauksessa tekemän linjauksen (KKO:1999:65) mukaan rikoslain 16 luvun 2 §:n 1 momentissa säädettyä haitantekoa virkamiehelle. Näin ollen tällaisissa tapauksissa puhalluskokeesta kieltäytyminen ei myöskään alista suoraan pakkokeinolain 8 luvun 32 §:ssä tarkoitettuun henkilönkatsastukseen eli käytännössä verikokeeseen.

Puhalluskokeesta kieltäytymisen rangaistavaksi säätäminen olisi lähtökohtaisesti omiaan ehkäisemään puhalluskokeesta kieltäytymistä. Tällä olisi myös positiivinen vaikutus siihen, ettei poliisin käyttämä aika liikennevalvonnassa menisi pakkokeinolain 9 luvun 2 pykälän mahdollistamaan jatkotoimenpiteiden suorittamiseen sen sijaan, että poliisi näkyisi liikenteessä senkin ajan. Käytännössä mm. tilanteissa, joissa poliisilla on ainoastaan yksi partio tietyllä alueella, se sitoisi itsensä jatkotoimenpiteistä aiheutuviin tehtäviin pitkäksi aikaa. Kysymys on myös siis siitä, halutaanko poliisin resursseja kohdentaa tämänkaltaisiin tehtäviin, jotka voitaisiin soveltuvalla lainsäädännöllä estää.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko hallitus ryhtyä toimiin, jotta poliisin suorittama puhalluskokeesta kieltäytyminen on jatkossa rangaistavaa ja
miten ministeri aikoo ratkaista ajankohtaiseksi nousseen ongelman, jossa henkilö kieltäytyy puhalluskokeesta vedoten itsekriminointisuojaan?

Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 2014

Kari Tolvanen /kok
Kalle Jokinen /kok
Pauli Kiuru /kok