Kirjallinen kysymys: Äänestypaikkojen rauhoittaminen äänestämiselle
24.6.2014
Äänestyspaikat rauhoitettava äänestämiselle
Äänestyspaikoilla tapahtuvat rahankeräykset vaarantavat vaalitoimitusten häiriöttömyyden. Eduskunnan puhemiehelle jätetyssä kirjallisessa kysymyksessä tiedustelen, onko rahankeräyksien vaikutuksia äänestysaktiivisuuteen selvitetty ja miten kansalaiset kokevat vaalitapahtuman ulkopuoliset häiriötekijät.
Liitot tekevät arvokasta työtä ja niiden toiminta ansaitsee kansalaisten tuen myös jatkossa. Vaalit ovat kuitenkin niin tärkeä kansalaisten perusoikeus, ettei niitä saa vaarantaa millään tavalla.
Lupaehtojen mukaan keräykset eivät saa häiritä vaalitoimitusta eikä kansalaisille saa syntyä vaikutelmaa, että vaalikeräykseen osallistuminen olisi velvollisuus. Osa kansalaisista kokee keräykset ylimääräistä sosiaalista painetta aiheuttavana tekijänä.
Äänestysaktiivisuuden parantamiseksi on kiinnitettävä huomiota myös niihin häiriötekijöihin, jotka voivat vaikuttaa äänestämättä jättämiseen.
Eduskunnan työjärjestyksen mukaan edustaja voi tehdä ministerin vastattavaksi kirjallisen kysymyksen tämän toimialaan kuuluvasta asiasta. Vastaus kirjalliseen kysymykseen annetaan 21 päivän kuluessa.
KIRJALLINEN KYSYMYS: Vaalipaikoilla tapahtuvan keräystoiminnan vaikutukset äänestysaktiivisuuteen
Eduskunnan puhemiehelle
Poliittiset oikeuksiin kuuluva vaalioikeus on keskeinen perusoikeus demokraattisessa valtiossa. Vaalitoimintaa ohjaavat muun muassa vaalilaki, oikeusministeriön ohjeet sekä keskusvaalilautakunnat.
Äänestysaktiivisuus on yksi mittari, joka kertoo kansalaisten halusta ja valmiudesta osallistua edustukselliseen päätöksentekoon. Äänestysaktiivisuus on Suomessa valitettavan ja joissakin vaaleissa jopa huolestuttavan matala. Kansalaisia on pyritty aktivoimaan virallisella tiedottamisella ja viestinnällä. Lisäksi tiedotusvälineet uutisoivat vaalinalustunnelmia kiitettävästi. Myös ehdokkaat ja puolueet tekevät omia kampanjoitaan tiedotusvälineissä, verkossa ja julkisilla paikoilla. Käytännössä lienee mahdotonta, ettei äänestysikäinen suomalainen huomaisi käynnissä olevia vaaleja.
Äänestysaktiivisuuden lisäämiseksi on myös syytä kiinnittää niihin tekijöihin, jotka saattavat estää äänestysoikeuden käyttämisen. Vaalitilaisuus on arvokas ja monelle jännittävä tapahtuma, johon voi liittyä myös erilaisia pelkotiloja. Osa ihmisistä pelkää avoimia paikkoja, julkisia tiloja, viranomaisia, esiintymistä ja sosiaalisia kontakteja. Henkilö saattaa esimerkiksi sinänsä aiheettomasti luulla, että häntä tuijotetaan. Osa ihmisistä kokee ahdistuksen ja pelon tunteet niin voimakkaina, että he joutuvat sen vuoksi rajoittamaan osallistumistaan pelkäämiinsä tilanteisiin.
Vaalihuoneistoissa järjestetään luvanvaraisesti rahankeräyksiä. Poliisihallituksen arpajaishallinto on antanut 11.12.2013 päätöksen (2020/2012/5044), jolla mahdollistetaan rahankeräys lukuisille liitoille europarlamentti- ja eduskuntavaalissa 2014 ja 2015.
Liitot tekevät arvokasta työtä ja varat käytetään hyväntekeväisyyteen. Niiden tekemä työ ansaitsee kaiken mahdollisen tuen myös jatkossa. Lupaehdoissa korostetaan kuitenkin, ettei keräystoiminta saa häiritä vaalitoimitusta. Lisäksi muistutetaan, ettei äänestäjille saa syntyä sellaista vaikutelmaa, että vaalikeräykseen osallistuminen olisi velvollisuus.
Käytännössä monissa äänestyspaikoissa on mahdotonta äänestää ilman, ettei joutuisi kulkemaan valvotun keräyspisteen ohitse. Varsinkin pienillä paikkakunnilla syntyy helposti sosiaalinen paine keräykseen osallistumisesta. Äänestykseen osallistuminen tai osallistumattomuus voi olla osalla kansalaisista hyvinkin pienestä tekijästä kiinni.
Vaalitoimitusta hieman vastaava esimerkki löytyy Kelan toiminnasta. Kela on kieltänyt toimitiloissaan tapahtuvan poliittisten, uskonnollisten ja muiden ulkopuolisten toimijoiden järjestämän mainonnan sekä kampanjoinnin. Perusteluina Kela ja kanteluun vastannut oikeusasiamiehen päätös korostavat sitä, että asioiden hoitaminen vaatii keskittymistä, häiriöttömyyttä ja vahvaa tunnetta siitä, että viranomaisten toiminta on puolueetonta.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavat kysymykset:
- Onko vaalipaikoilla tapahtuvan rahankeräystoiminnan vaikutuksista äänestysaktiivisuuteen tehty selvityksiä?
- Onko kansalaisten mielipidettä vaalipaikoilla tapahtuvasta keräystoiminnasta selvitetty?
- Onko keräysluvan saaneilla liitoille muodostunut tai muodostumassa pysyvä nautintaoikeus, joka asettaa eri toimijat eriarvoiseen asemaan?
- Olisiko jatkossa syytä rauhoittaa vaalitoimitus ainoastaan itse päätarkoitukseensa ja kieltää kaikki oheistoiminta?
Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 2014
Pauli Kiuru /kok