KESKUSTELUALOITE: Puolustuspoliittisen keskustelun jatkuttava eduskunnassa
5.2.2014
TIEDOTE:
Kansanedustaja Pauli Kiuru mukaan Suomen puolustuspoliittinen ympäristö on muuttunut viimeisen vuoden aikana haasteellisemmaksi ja vaikeammin ennustettavaksi. Ajankohtaiskeskustelu eduskunnassa on hänen mielestään tarpeen, minkä vuoksi Kiuru on jättänyt tänään keskustelualoitteen puolustuspolitiikan tilanteesta.
Eduskunnan kansliaan jätetyn keskustelualoitteen allekirjoittajina ovat puolustuspolitiikan ytimessä olevat edustajat. Joukossa on muun muassa ex-puolustusministeri Seppo Kääriäinen, ETYJ:n Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva, ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolainen, puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö ja 14 muuta jäsentä. Myös Suomen Reserviläisliiton puheenjohtaja Mikko Savola on yksi allekirjoittajista.
”Runsas vuosi sitten käydyn Suomen turvallisuutta ja puolustuspolitiikkaa koskevan selonteon jälkeen toimintaympäristössä on tapahtunut niin suuria muutoksia, että keskustelua on jatkettava”, toteaa Kiuru. Hän nostaa esimerkeiksi Ruotsin tilanteen ja Nato-keskustelun sekä kyberturvallisuuden.
”Myös Suomen puolustusvoimien rahoitus ja tulevat kalustohankinnat sekä sotilasjohdon varoittavat lausunnot suorituskyvystämme on nostettava keskusteluun. On tärkeää, että kansalaiset tietävät, mitä maamme puolustuksen kannalta tärkeissä asioissa tapahtuu”, päättää Kiuru.
Lisätietoja:
Pauli Kiuru
p. 040 540 6937
KESKUSTELUALOITE
Suomen puolustuspolitiikka
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunta käsitteli runsas vuosi sitten valtioneuvoston selontekoa (VNS 6/2012) Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Selonteko antoi kattavan kuvan turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Se huomioi esimerkiksi väestönkasvun, pakolaisuuden, ilmastonmuutoksen, kyberturvallisuuden, terrorismin, talouden painopisteen siirtymisen Euroopan ja Yhdysvaltojen ulkopuolelle sekä uskonnolliset ja muut ääriliikkeet.
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeimmät tehtävät ovat Suomen itsenäisyyden, alueellisen koskemattomuuden ja perusarvojen turvaaminen, väestön turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä yhteiskunnan toimivuuden varmistaminen. Puolustuspolitiikalla luodaan edellytykset näiden tavoitteiden toteuttamiselle. Selonteon mukaan koko maata puolustetaan. Yleinen asevelvollisuus ja alueellinen puolustusperiaate sekä sotilasliittoon kuulumattomuus säilyvät.
Valitettavasti taloudellinen realismi ja poliittinen idealismi eivät enää kohtaa. Puolustuskyvyn ylläpidon kustannuskehitys ja puolustusmateriaalien laaja vanheneminen vuosikymmenen puolivälistä alkaen eivät mahdollista tulevaisuudessa vaikuttavuudeltaan nykytasoisen Puolustusvoimien ylläpitoa. Komentaja Ari Puheloisen julkisuudessa antamien lausuntojen mukaan Puolustusvoimat ei voi tulevaisuudessa selvitä ilman lisärahoitusta niistä tehtävistä, joita poliittinen johto on sille asettanut.
Turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon lopussa todetaan, että 2020-luvun alkuun mennessä merkittävä osa kaikkien puolustushaarojen keskeisestä materiaalista vanhenee ja suorituskyky heikkenee alle tehtävien vaatimusten. Esimerkiksi Hornet-hävittäjien korvaajista on tehtävä päätös lähivuosina.
Hallitusohjelman mukaan Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka harjoittaa yhteistyötä Naton kanssa sekä ylläpitää mahdollisuutta hakea sotilasliiton jäsenyyttä. Toisaalta hallitusohjelmassa todetaan, ettei Suomi tämän hallituksen aikana valmistele Nato-jäsenyyden hakemista. Valtioneuvoston selonteossa mainitaan, että Puolustusvoimien kehittämisessä otetaan huomioon, ettei mahdolliselle sotilaalliselle liittoutumiselle muodostu esteitä. Esimerkiksi kalustohankintamme ovat Nato-yhteensopivia. Sanamuodot antavat sekavan kuvan Suomen harjoittamasta politiikasta ja tavoitteista. Myös puolustusministeri Carl Haglund on todennut julkisesti, että Suomen Nato-optio on hämärä ja harhaanjohtava käsite.
Valtioneuvoston selonteon käsittelyn jälkeen Suomen toimintaympäristö on muuttunut haasteellisemmaksi ja entistä vaikeammin ennustettavaksi. Selontekoprosessi alkoi vuonna 1995 ja nykyinen muutostahti on sen jälkeisen ajan nopeinta. Lisäksi suomalaisten upseerien luottamus alkaa horjua puolustuskykymme uskottavuuteen. Tilannetta on pahentanut määrärahaleikkaukset ja henkilökunnan vähennysohjelma.
Myös Suomessa on noussut esille huoli Ruotsin puolustuskyvyn uskottavuudesta. Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak on arvioinut Ruotsin Nato-jäsenyyshakemuksen olevan entistä todennäköisempi lähivuosina. Ruotsin mahdollinen jäsenyys Nato-maa Norjan rinnalle olisi Suomen kannalta merkittävä muutos nykytilanteeseen verrattuna.
Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta käy ajankohtaiskeskustelun Suomen puolustuspoliittisesta tilanteesta.
Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 2014
Pauli Kiuru /kok
Ilkka Kanerva /kok
Jussi Niinistö /ps
Seppo Kääriäinen /kesk
Pertti Salolainen /kok
Mikko Savola /kesk
Mika Kari /sd
Lars Erik Gästgivars /r
Jyrki Yrttiaho /vr
Timo Heinonen /kok
Tuula Peltonen /sd
Esko Kurvinen /kok
Pentti Oinonen /ps
Kari Tolvanen /kok
Eero Reijonen /kesk
Eero Suutari /kok
Ismo Soukola /ps
Pauliina Viitamies /sd
Sofia Vikman /kok
Anni Sinnemäki /vihr