Kansanedustajat: Puolustusministerin otettava kantaa myös lennonvarmistukseen

 

Kansanedustaja Kiuru: Puolustusministerin otettava kantaa myös lennonvarmistukseen

 

- Kansanedustaja Pauli Kiuru (kok) ja kolme muuta edustajaa ovat tehneet kirjallisen   kysymyksen lennonvarmistuksen keskittämisen puolustuspoliittisista riskeistä.

- Kysymys on ohjattu puolustusministeriölle ministeri Carl Haglundin (r) vastattavaksi.

- Finavia Oyj harkitsee alueellisen lennonvarmistuksen keskittämässä Helsinki-Vantaan lentokentälle.

- Edustajat ovat huolissaan Suomen lentoliikenteen toimintaedellytyksistä sotilaallisen painostuksen tai kriisitilanteen yhteydessä.

- Kansanedustaja Kiuru kiittää ministeri Haglundia reagoimisesta ulkomaisten tekemiin erikoisiin maakauppoihin strategisesti tärkeiden kohteiden lähellä.

 

KIRJALLINEN KYSYMYS:
Finavia Oyj:n lennonvarmistuksen keskittämisen puolustuspoliittiset riskit

 

Eduskunnan puhemiehelle

Euroopan poliittinen tilanne on kiristynyt Ukrainan kriisin myötä. Venäjän sotilaallinen aktiivisuus on lisääntynyt voimakkaasti Venäjän luoteis- ja pohjoisosissa. Venäjän huoltolennot Kaliningradiin Suomenlahden kansainvälisen vesialueen kautta ovat lisääntyneet merkittävästi.

Finavia Oyj harkitsee aluelennonjohdon Tampereen yksikön lakkauttamista ja on keskittämässä Suomen alueellista lennonvarmistusta Helsinki-Vantaan lentokentälle, joka sijaitsee alle viiden minuutin lentomatkan päässä Suomenlahden kansainvälisestä merialueesta. Mahdollista alueellisen lennonvarmistuksen siirtoa valmistellessaan Finavia on tehnyt turvatarkastelut siirron turvallisuusvaikutuksista. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on nämä hyväksynyt.

Alueellisen lennonvarmistuksen sijaitessa Vantaalla häiriö- tai kriisitilanne katkaisisi päälentoaseman liikenteen lisäksi koko Suomen lentoliikenteen. Ylilentoliikenne lamaantuisi ja yhteydet muualle Suomeen katkeaisivat. Myös Helsinki-Vantaan lennonjohdon väistöpaikka on sijoitettu luolatiloihin lennonvarmistusrakennuksen alle.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavat kysymykset:

-  Miten lennonvarmistus turvataan kriisitilanteessa?

- Onko sotilaallisesti turvallista, että väistöpaikka sijaitsee lennonvarmistustilojen yhteydessä ja onko täältä mahdollista toimia myös tulipalon, terroristisen teon tai sotilaallisen painostuksen aikana?

- Onko tehdyt turvatarkastelut ja muut keskittämisen vaikutukset arvioitu riittävän laajasti?

- Miten kansainvälisen turvallisuuspoliittisen tilanteen muutos on huomioitu siirtohankkeessa?

 

Pauli Kiuru /kok 
Timo Heinonen /kok 
Mikael Palola /kok 
Arto Pirttilahti /kesk
 

 

MINISTERIN VASTAUS:

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Pauli Kiurun /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1167/2014 vp:

Miten lennonvarmistus turvataan kriisitilanteessa,

onko sotilaallisesti turvallista, että väistöpaikka sijaitsee lennonvarmistustilojen yhteydessä ja onko täältä mahdollista toimia myös tulipalon, terroristisen teon tai sotilaallisen painostuksen aikana,

onko tehdyt turvatarkastelut ja muut keskittämisen vaikutukset arvioitu riittävän laajasti ja

miten kansainvälisen turvallisuuspoliittisen tilanteen muutos on huomioitu siirtohankkeessa?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Helsinki-Vantaalla aloitti vuoden vaihteessa toimintansa uusi lennonvarmistuskeskus, Air Traffic Control Center Finland (ATCC). Keskuksesta tuotetaan lennonvarmistuspalvelut Helsinki-Vantaan ja Suomen aluelennonjohdon vastuualueelle Tampereen toimipisteen ohella. Suomen aluelennonjohdon osalta lennonvarmistuspalvelun tuottaminen kahdesta toimipisteestä jatkuu ainakin vuoteen 2018 asti, jolloin Suomen Aluelennonjohdon jatkosta Tampereen Aitovuoressa tehdään erillinen päätös Finavia Oyj:n toimesta.

Lennonvarmistuskeskuksen perustamiseen Helsinki-Vantaalle liittyi oleellisena osana monivaiheinen turvallisuustarkastelu. Turvallisuustarkasteluprosessi perustuu lennonvarmistuspalvelun tuottajalta (Finavia Oyj) vaadittavaan turvallisuudenhallintajärjestelmään, joka puolestaan täyttää eurooppalaisen Single European Sky (SES) -regulaation vaatimukset. Turvallisuustarkastelu kuuluu toimivaltaisen viranomaisen tehtäviin. Toimivaltainen viranomainen on Liikenteen turvallisuusvirastolle (Trafi). Lennonvarmistuspalveluiden tuottamiseen liittyvät turvallisuustarkastelut ja palvelutuotantoon liittyvät muutokset ovat siis Finavia Oyj:n ja Liikenteen turvallisuusviraston (Trafi) vastuulla. Ilmailulain mukaisesti toimiluvan palveluntarjoajalle myöntää valtioneuvosto.

Suunnitellun siirron myötä aluelennonjohto sekä Helsinki-Vantaan lähestymislennonjohto kykenevät siirtymään suojatiloja vastaavaan väistöpaikkaan. ATCC Finland hankkeen yhteydessä Helsinki-Vantaalla sijaitsevan lennonvarmistuksen väistötilan toimintavalmiutta laajennettiin käsittämään myös aluelennonjohdon tarpeet, koska aluelennonjohdolla ei aiemmin ole ollut väistötilaa. ATCC:n väistötila ei sijaitse lennonvarmistustilojen yhteydessä, vaan erillisessä suojatussa tilassa. Väistötilassa toimiminen ei ole riippuvainen lennonvarmistuskeskuksen kiinteistön infrastruktuurista tai teknisistä lennonvarmistusjärjestelmistä, vaan toimii täysin itsenäisenä lennonvarmistustilana. Tilan tarkoituksena on taata turvallisuus mm. lentoasemaan kohdistuvien erilaisten terroritekojen tai muiden iskujen varalta.

Lennonvarmistuksen toimintaedellytykset turvataan kriisitilanteessa siviili- ja sotilastoimijoiden tarkoituksenmukaisella työnjaolla, siirtämällä toimintoja suojatiloihin sekä tietojärjestelmien ja tietoliikenneyhteyksien toiminnan varmistamisella. Finavia Oyj:n mukaan uudessa toimintamallissa aluelennonjohtopalvelun mahdolliset palvelukatkokset poikkeustilanteissa jäävät nykytilannetta huomattavasti lyhyemmiksi, koska aluelennonjohdon toiminnan siirtäminen väistötilaan tapahtuu jatkossa ilman siirtymistä kaupungista toiseen. Toiminnan aloittamisella Vantaalla nähdään olevan myönteinen vaikutus toiminnan laatuun sekä jo nykyisellään korkealla tasolla olevaan lentoturvallisuuteen. Ratkaisun katsotaan takaavan lennonvarmistuspalvelun jatkuvuuden myös kriisitilanteissa.

Liikenne- ja viestintäministeriö pyysi puolustushallinnolta näkemystä lennonvarmistuksen keskittämisen riskeistä. Puolustushallinnon mukaan lennonvarmistuksen toimivuudella on tärkeä merkitys normaalioloissa, normaaliolojen häiriötilanteissa sekä poikkeusoloissa. Puolustushallinto katsoo, että siviililentoliikenteen tarpeet voidaan toteuttaa uudessa toimintamallissa. Puolustushallinnon näkemyksen mukaan siviililennonjohtoa koskevilla edellä mainituilla muutoksilla ei ole maanpuolustuksellista merkitystä. Myöskään kansainvälisen turvallisuuspoliittisen tilanteen muutoksella ei katsota olevan vaikutusta tarkasteltavana olevaan siviililennonvarmistusta koskevaan toimintamalliin. Liikenne- ja viestintäministeriö katsoo, että lennonvarmistuksen toimivuuden edellytyksistä on Finavia Oyj:n toimesta huolehdittu ja että yhtiö on huomioinut erilaiset turvallisuusuhat riittävällä tavalla.

Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 2015

Liikenne- ja kuntaministeri
Paula Risikko