Kansanedustaja Pauli Kiuru: Lainsäädännöllä ei saa vaarantaa UPM:n 150 miljoonan euron investointeja

Lainsäädännöllä ei saa vaarantaa UPM:n 150 miljoonan euron investointeja

　

Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta on eduskunnan käsittelyssä.

Uusiutuvan energian tavoite on 38 % loppukulutuksesta ja se ollaan saavuttamassa. Tieliikenteessä uusiutuvan energian EU-velvoite polttoaineille on 10 %, mutta Suomi on päättänyt korkeammasta 20 %:n tavoitteesta.

Kansanedustaja Pauli Kiuru ei ole huolestunut pakollisia velvoitteita kovemmasta tasosta: "Edelläkävijöinä olemme luomassa uutta teollisuutta ja työpaikkoja".

Hänen mukaansa eduskunnan tulee kuitenkin olla tarkkana lainsäädännön suhteen, jottei esimerkiksi UPM Kymmene Oyj:n 150 miljoonan euron investointi Lappeenrannan tehtaalleen vaarannu.

Uusiutuvan energian tuotannossa hallitus on sitoutunut myös tuulivoiman edistämiseen. Kiuru kyseenalaistaa ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisoppaan ylimitoitetut meluarvot. Hän edellyttää valtioneuvostolta nykyistä joustavampaa päätöstä tuulivoimaloiden meluarvoista.

Kiuru otti valtioneuvoston selontekoon kantaa myös eduskunnan täysistunnossa tänään tiistaina. 

---

Arvoisa herra puhemies

Eduskunta käsittelee valtioneuvoston selontekoa kansallisesta energia- ja ilmas­tostrategiasta.

Energia- ja ilmastovelvoitteiden täyttämisessä on painotettava kustannustehok­kuutta, energiaomavaraisuuden lisäämistä sekä kohtuuhintaisen sähkönsaannin turvaamista. Hallitusohjelman mukaisesti pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineut­raali yhteiskunta.

Globaali energiankäyttö on kasvamassa sellaisella vauhdilla, että ilmaston läm­mönnousun rajoittaminen kahteen asteeseen on käymässä mahdottomaksi. Kas­vavien talouksien päästöt eivät kuitenkaan anna Euroopalle moraalista oikeutta lipsua vas­tuusta. Edelläkävijyys kääntyy vielä sekä Euroopan että Suomen kilpailueduksi.

Euroopan tasolla vuoteen 2020 mennessä tavoitteena on kasvihuonekaasupääs­töjen 20 %:n vähentäminen, uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvattaminen lop­pukulutuksesta 20 %:iin sekä energiatehokkuuden parantaminen 20 %:lla.

Suomen uusiutuvan energian tavoite on 38 % loppukulutuksesta ja se ollaan myös saavuttamassa. Tieliikenteessä uusiutuvan energian polttoaineille velvoite on 10 %, mutta Suomi on päättänyt korkeammasta 20 %:n tavoitteesta.

Kovat tavoitteemme huolestuttavat joitakin – miksi hirttäytyä EU:n velvoitteita kovem­malle tasolle. Vaikkapa siksi, että edelläkävijöinä olemme luomassa uutta teolli­suutta ja työpaikkoja. Esimerkiksi UPM-Kymmene Oyj on investoimassa 150 miljoona euroa Kaukaan Lappeenrannan tehtaalle biojalostamoinvestointina. Tuotanto alkaa 2014 ja se työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 henkilöä.

Vuosituotanto on 120 miljoonaa litraa korkealaatuista uusiutuvaa dieseliä, joka tehdään raakamäntyöljystä. Se saadaan puolestaan pääosin UPM:n omilta sellutehtailta prosessitähteenä. Näin tuotettu biopolttoaine ei lisää suoraa tai epäsuoraa maan­käyttöä.

Hallituksen esitys laiksi biopolttoaineista ja bionesteistä on eduskunnan käsiteltä­vänä. Esityksen mukaan Energiamarkkinavirasto voi hakemuksesta antaa ennak­kotiedon siitä, onko raaka-ainetta pidettävä jätteenä, tähteenä, syötäväksi kel­paamattomana selluloosana tai lignoselluloosana. Ennakkotieto olisi voimassa toistaiseksi.

Tässä kohdin asiaa käsittelevien valiokuntien ja eduskunnan on oltava tarkkana. Toistai­seksi voimassaolo voi vaarantaa esimerkiksi UPM:n Lappeenrannan investoinnin, mikäli jatkuvuus vaarannetaan uudella päätöksellä. Näin suurten investointien ja kansallisen edun ollessa kysymyksessä pitäisi laki tai ainakin sen perustelut muotoilla niin, että päätös en­nakkotiedosta olisi suhteutettava investoinnin suuruuteen ja sen tulisi taata en­nustettavuus riittävän pitkälle tulevaisuuteen.

Lupaava, joskin mittasuhteiltaan pienempi esimerkki löytyy Valkeakoskelta. Peatec Oy on käynnistämässä toimintaa, jossa käytetyistä renkaista ryhdytään tekemään nestemäistä polttoainetta ja lämpöenergiaa. Tuotantolaitos sijaitsee UPM:n Tervasaaren tehdasalueella – rakennemuutosta tämäkin.

Arvoisa puhemies

Eduskunta sai huhtikuussa 2012 ministeri Lauri Tarastin selvityksen tuulivoiman edistämiseksi. Tavoitteena oli poistaa byrokraattisia esteitä tuulivoimarakentami­sen tieltä. Paikalla oli viisi ministeriä ja kaikki ilmaisivat vahvan sitoutumisensa tuulivoiman edistämiseen. Tavoitteena oli, että Suomessa olisi 2020 mennessä noin 800 isoa tuulivoimalaa. Niiden tuotanto vastaisi 6 % sähkönkulutuluksesta, joka puolestaan pienentäisi tuontienergialaskua 300 miljoonalla eurolla vuosittain ja työllistäisi jopa 25 000 henkilöä.

Tuulivoiman rakentamisen esteitä ei ole kuitenkaan saatu vielä purettua. Yksi esimerkki liittyy ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisoppaan meluarvoihin. Se on osoittautunut vaatimuksiltaan ylimitoitetuksi.

Esimerkki: Kristiinankaupungissa fossiilinen kivihiilivoimalaitos saa pitää 5 db:ä enemmän ääntä kuin samalle tontille kaavaillut tuulivoimalat. Koko tuulivoima­hanke on vaarantumassa vaadituilla lupa-arvoilla.

Toinen esimerkki: Mökkiasutuksen vaikutuspiirissä äänitaso ei saa ylittää 35 db:ä yhtenäkään yönä. Valtaosa hankkeista vaarantuu, koska etäisyys asutukseen pi­täisi olla jopa 2,5 km.

35 db:n rajaa voi havainnollistaa seuraavasti. Helsingin kerrostaloasunnossani pää­sen 35 db:n rajan alle silloin, kun jääkaappi ei hurise enkä itse hengitä.

Tuulivoimaloiden äänestä on annettava valtioneuvoston nykyistä joustavampi päätös. Teollisuustonteilla ja satamissa tuulivoimaloiden äänentasoksi on sallittava alueella sijaitsevien muiden teollisuus- ja voimalaitosten äänentaso.