Kansalaisaloite vesihuollon yksityistämisestä. Eduskuntapuhe to 17.9.2020.

Arvoisa puhemies

Kiitos kansalaisaloitteen aktiiveille ja sen allekirjoittaneille yli 89 000 henkilölle. Aloitteen saama kannatus osoittaa, että vesihuoltoamme arvostetaan.

Aloitteentekijät esittävät, että on käynnistettävä valmistelu sellaisen lainsäädännön luomiseksi, jolla estetään julkisomisteisten vesihuoltotoimintojen myyminen kaupallisille yksityisille toimijoille. Tuen aloitteen tavoitetta.

Kilpailu on yleensä eduksi kaikille osapuolille. Luonnollisen monopolin vallitessa kilpailua ei kuitenkaan synny. Rinnakkaisten vesijohtoverkostojen rakentaminen ei ole realismia.

Kansainväliset esimerkit vesihuollon yksityistämisistä eivät ole rohkaisevia. Kuluttajille ei ole syntynyt säästöjä, korvausinvestoinnit eivät ole lisääntyneet eikä laadussa ole tapahtunut parannuksia. Veroja on kierretty. Luottamus on kärsinyt.

Monopoliasemassa olevat yritykset ovat käyttäneet saavuttamaansa asemaa hyväkseen. Kansainväliset yritykset eivät tunne lojaalisuutta sijaintimaahan ja sen kansalaisiin. Yksityistämiseen liittyy merkittäviä riskejä. 

Yhteiskunta toimii luottamuksen varassa. Suomessa luottamus vesihuoltoon on hyvä. Sitä on varjeltava. Laajan kansalaistuen ja hyväksynnän saaminen kansainvälisen suuryrityksen omistamalle vesihuollolle on epätodennäköistä. Kokemukset Euroopasta ovat kriittisiä. 

Vesihuolto voi olla kuntien, kuntayhtymien, liikelaitosten tai kuntien omistamien yhtiöiden hallinnassa. Yhtiömuoto voi olla toiminnan järjestämisen kannalta aivan perusteltu ratkaisu. 

Yhtiöjärjestyksen, osakassopimuksen, lunastuslausekkeiden sekä mahdollisten muiden juridisten järjestelyjen pitää olla vedenpitäviä. Ei saa syntyä edes epäilystä, että kuntien osakkeet päätyisivät kaupallisiin käsiin – mahdollisesti jopa ulkomaille.

Kuntien omistamien osakeyhtiöiden on myös oltava avoimempia raportoinnissaan. Osakeyhtiölaki ei sitä estä. 

Vesihuollon julkisomisteisena pitäminen ei tarkoita sitä, ettei yksityisiä yrityksiä voisi käyttää apuna. Palveluja, erikoisosaamista ja urakoita saa ostaa yrityksiltä. Kaikkea osaamista ja valmiutta ei tarvitse pitää julkisomisteisena. Järjestämisvastuun pitää kuitenkin säilyä kunnilla. Tämä on myös turvallisuus- ja huoltovarmuuskysymys.

Arvoisa puhemies

Pirkanmaalla on käynnissä erikoinen vesitaistelu. Vuonna 1993 laadittiin yleissuunnitelma tekopohjavesihankkeesta. Kuntien omistama Tavase Oy perustettiin 2002. Hanke ei ole edennyt, mutta kulupiikki on auki. Vesi ei virtaa, mutta eurot virtaavat.

Tutkimukset ja lupaprosessi vievät veronmaksajien rahoja vuosi vuoden jälkeen. Sijaintipaikaksi kaavailtu Pälkäne vastustaa hanketta. 

Vesihuollon kannalta hanke on tarpeeton. Ympäristön näkökulmasta se on haitallinen. Veronmaksajille ja vedenkäyttäjille se olisi kallis. 

Yhtiö ei ole tiedottamisessaan avoin. Epäselvää on, miksi hanketta ajetaan eteenpäin. Vaikka osakkeet ovat Tampereen ja muutaman muun kunnan omistuksessa, niin epävarmuus ja luottamuspula tulevasta on suuri. 

Omistajakuntien ja erityisesti Tampereen on kerrottava, miksi yhtiötä edelleen rahoitetaan ja mitä osakkeilla aiotaan tehdä. Yhtiön vahvuuksiin ei ole kuulunut avoimuus. Ikävät asiat on haluttu pitää osakeyhtiölain mahdollistamien pykälien takana. 

Arvoisa puhemies

Vesihuollon järjestämisvastuu on säilytettävä kunnilla. Kuntien omistajuuteen perustuvaa määräysvaltaa ei pidä luovuttaa yksityiselle sektorille. Kaikkein vähiten kansainvälisille toimijoille.

Turvallisuudesta, huoltovarmuudesta ja luottamuksesta on pidettävä kiinni.