JUHLAPUHE: Valkeakosken Insinöörit 80-v. juhla (5.10.2024)

Arvoisat juhlavieraat - hyvät insinöörit

Kymmenen vuotta sitten Valkeakosken Insinöörit juhli 70-vuotista taivaltaan. Olin myös silloin juhlapuhujana.

Silloin pohdin muun muassa sitä, miksi insinöörit haluavat kuulla humanistisen koulutuksen saanutta historian ja yhteiskuntaopin opettajaa, joka on tehnyt yhden viikon koulutustaan vastaava työtä.

Hienoa, että luottamuksenne puhetaitoihini on palautunut kymmenessä vuodessa, ja kutsuitte minut uudestaan mukaan. Arvostan kutsuanne.

Arvoisat insinöörit

Suomen hyvinvointia on rakennettu koko itsenäisyytemme ajan perustalle, jonka koulutus mahdollistaa. Ilman koulutusta ja tutkimusta yhteiskuntamme olisi hyvin erinäköinen. Se olisi köyhä, takapajuinen ja näköalaton.

Viime viikkoina olemme kuulleet merkittävistä laivatilauksista, Valmetin saamasta noin miljardin euron sellutehdastilauksesta Brasiliaan sekä Verkkoyhtiö Nokian saamasta jättitilauksesta Intiaan. Näitä tilauksia ei olisi tullut ilman insinööritieteitä, koulutusta ja myyntitaitoja.

Ne ovat hienoja onnistumisia, jotka varmasti kannustavat ja rohkaisevat meitä muita omissa tehtävissään pyrkimään parhaimpaansa.

Hyvät naiset ja herrat

Arkista työtä tehdään pienissä ja suurissa yrityksissä sekä julkisella sektorilla. Vain murto-osa insinöörien työstä nousee edellä mainittujen esimerkkien tavoin valtakunnan mediaan isoina uutisina. Vain poikkeuksellisen suuret tai tavanomaisesta muuten poikkeavat tapahtumat ylittävät uutiskynnyksen.

Töihin pimeässä syysaamussa autollaan ajava insinööri ei ehkä ajattele olevansa suomalaisen hyvinvointivaltion peruspilari. Sitä ei ehkä ajattele myöskään myynti-insinööri, joka huonosti nukutun yön jälkeen aamuvarhaisella Helsinki-Vantaan lentokentän turvatarkastuksessa pohtii tulevaa päivää ja sen vaatimuksia.

Näistä ahkerista insinööreistä Suomi saa olla kiitollinen. Kiitos teille kaikille tekemästänne työstä suomalaisen yhteiskunnan puolesta.

Arvoisat kuulijat

Valtiot, kulttuurit ja yritykset, jotka eivät pysty sopeutumaan muuttuneisiin olosuhteisiin, ovat niitä valtioita, kulttuureita ja yrityksiä, jotka taantuvat ja kuolevat pois. Sitä voi kutsua myös luovaksi tuhoksi.

Näin on ollut kautta maailman historian ja niin on varmasti myös tulevaisuudessa. Maanviljelyn synty ja omaksuminen tuhansia vuosia sitten nosti kukoistukseen uusia kulttuureja ja kansoja. Ne kansat, jotka eivät muutoksen pystyneet, jäivät keräilemään käpyjä ja metsästämään. Lopulta niille kävi huonosti.

Sama ilmiö toistui myöhemmin teollisessa vallankumouksessa 200 – 300 vuotta sitten. Insinööritieteet olivat silloinkin kehityksen ajurina. Muutokseen mukaan lähteneet valtiot menestyivät.

Oman aikamme muutostekijöitä ovat digitalisoituminen ja tekoäly. Suomi ei voi olla kaikilla tieteen aloilla ja tutkimuksessa maailman kärkeä – ei tarvitsekaan. Tärkeintä on, että suhtaudumme uuteen avoimen vastaanottavaisesti ja että olemme valmiita uuden soveltamisessa käytäntöön.  

Suomen ja EU:n haaste on sääntelyssä, joka vaikeuttaa tekoälyn tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämistä. Emme pysty käyttämään kaikkea sitä dataa ja tietovarantoa, jota olemme vuosikymmeniä keränneet. USA ja Kiina pystyvät etenemään tekoälyn tutkimuksessa ja kaupallistamisessa meitä nopeammin. En väheksy tietosuojaa ja kansalaisten oikeuksia yksityisyyteen. Kuitenkin monen asiantuntijan mukaan kireällä sääntelyllä tai sääntelyn ylikireällä tulkinnalla vaikeutamme Euroopassa omaa tilannettamme kohtuuttomasti.

Arvoisat kuulijat – hyvät insinöörit

Suomen taloudellinen tilanne on haastava. Velkaannumme kovaa vauhtia. Samaan aikaan väestömme vanhenee ja huoltosuhde heikkenee. Tilannetta ei helpota turvallisuustilanteen epävakaus, joka on pakottanut myös meidät tekemään merkittäviä lisäinvestointeja puolustukseemme.

Suomalaisten pragmaattista asennetta on syytä kehua. Pystyimme nopeasti muuttamaan suhtautumistamme Natoon Ukrainaan kohdistuneen hyökkäyksen jälkeen. Muutos lähti kansalaismielipiteestä, jota poliittinen päätöksenteko seurasi nopeasti.

Elämme sotien jälkeisten vuosikymmenten epävakainta aikaa – tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Ukrainassa käytävä sota, USA:n vaalit sekä Lähi-idän tilanne ovat tekijöitä, joiden seurauksia on vaikea ennustaa.

Kuulen puolustusvaliokunnassa ja tiedusteluvalvontavaliokunnassa johtavia tutkijoita, virkamiehiä, Puolustusvoimien ja Suojelupoliisin johtoa sekä suurlähettiläitä. Kukaan heistä ei haluaa varmuudella ennustaa, mitä maailmassa tapahtuu vuoden tai kahden päästä.

Suurin yksimielisyys on ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista. Ruuantuotannon vaikeutuminen esimerkiksi Afrikassa ja sään ääri-ilmiöt globaalisti ovat faktoja. Fakta on myös se, että Afrikan väestönkasvu jatkuu edelleen nopeasti. Väestön muuttopaine Eurooppaan on vasta iduillaan.

Afrikassa asuu nyt noin 1,4 miljardia henkilöä. YK:n pessimistisimmän arvion mukaan vuonna 2100 Afrikassa on 4,8 miljardia ihmistä. Lisäys mantereella on siten 3,5 miljardia, joka vastaa noin viittä Euroopan, reilua 600 Suomen tai vaihtoehtoisesti yli 15 000 Tampereen väkilukua. Eurooppa on saanut vasta hieman esimakua tulevasta.

Hyvä kuulijat – hyvät naiset ja herrat

Valkeakosken kehitys kiihtyi 1800-luvun jälkipuoliskolla kanavan ja paperiteollisuuden myötä. Valkeakosken sijainti lähellä Tamperetta kasvavalla Pirkanmaalla on vahvuus ja mahdollisuus. Kaupunkimainen keskusta, hyvät palvelut sekä Tampereen seutua edullisemmat asuntohinnat ovat etumme.

Elinkeinorakenteen muutos on ollut Valkeakoskella viime vuosikymmeninä voimakasta. Työpaikkoja on menetetty, mutta myös uutta yritystoimintaa on syntynyt. 

Valkeakosken väkiluvun jatkuvan kasvun vaihe pysähtyi 1980-luvun puolivälissä. Sen jälkeen on välillä ollut pientä nousua, ja välillä pientä laskua. Erilaisia pessimistisiäkin ennusteita on tehty. Valkeakoski on kuitenkin onnistunut omalla aktiivisuudellaan tekemään tyhjäksi pitkän aikavälin trendiennusteet. 

Valkeakoskella on vahvaa halua oman paikkakunnan kehittämiseen. Hyvä koulutustarjonta on tärkeä osa tätä kokonaisuutta. Hämeen ammattikorkeakoulu ja sen opiskelumahdollisuudet ovat paikkakunnallemme vahvuus, josta voimme olla ylpeitä.   

Hyvät juhlavieraat – arvoisat insinöörit

Oikein hauskaa juhlapäivää ja menestystä työllenne myös jatkossa.