JUHLAPUHE: Pääkallojen palautusjuhla Pälkäneellä (7.9.2024)

Hyvät juhlaseminaarin vieraat – arvoisat naiset ja herrat

Pälkäneen seurakuntaan saapui Ruotsista 14. joulukuuta 2018 yllättävä ja sisällöltään dramaattinen sähköposti. Asia esiteltiin kirkkoneuvostolle. Luen otteen kirkkoneuvoston pöytäkirjasta tammikuulta 2019, missä sähköposti on esitelty:

”Hyvät Enon, Pielaveden, Pälkäneen ja Rautalammin kirkkoherrat:

Seurakuntienne alueelta on v. 1873 käyty ruotsalaisten "rotututkijoiden" toimesta ryöstelemässä vainajia ja heidän ruumiinosiaan näiden haudoista. Olemme nyt vaatimassa suurinta osaa näistä jäämistöistä yhä edelleen hallussaan pitävältä Karoliiniselta instituutilta Tukholmassa, että tämä palauttaisi rikollisin keinoin haudoista ryöstetyt vainajat ja näiden jäämistöt takaisin hautoihinsa kotikuntiensa kirkkomaiden multaan.

Alla on kuvaus vaatimuksestamme sekä kopio kirjelmämme tekstistä. Haluaisitteko liittyä kirjeen allekirjoittajien joukkoon?”

Voin vain kuvitella, mitä ajatuksia ja tunteita kirje herätti päättäjissä. Rotututkimus, hautojen aukikaivaminen, rikolliset keinot sekä vainajien palauttaminen eivät sanoina ja tekoina jätä ketään kylmäksi.

Pälkäneen seurakunta hyväksyi kirkkoherran viranpuolesta allekirjoittaman vetoomuksen, eli palautusasia sai seurakunnan tuen.

Hyvät kuulijat

Meritullinkadulla Helsingissä aamulla 18. maaliskuuta 2019 tapasi kaksi toiveikasta miestä. Olimme menossa kirkkoherra Jari Kemppaisen kanssa opetus- ja kulttuuriministeriöön. Tavoitteenamme oli edistää palautusasiaa.

Ministeriössä vastassamme oli kaksi ystävällistä virkamiestä ja ministerin erityisavustaja. Kahvit ja sämpylät olivat ojennuksessa. Aikaa oli varattu neutraalit 45 minuuttia. Näin varmasti siksi, että 30 minuuttia olisi ollut epäkohteliaan lyhyt ja kokonainen tunti liian lupauksia antava.

Keskustelu oli tahdikasta. Saimme vastauksia ja kerroimme, mitä Pälkäneellä asiasta ajatellaan ja mitä itse ajattelemme.

Minulle jäi kuitenkin tapaamisesta tunne, että palautusasia koettiin kiusalliseksi. Mikroilmeet, eleet ja äänenpainot kertovat usein enemmän kuin itse sanat. Tunnelma oli pidättyväinen.  Ministeriössä ymmärrettiin varmasti meitä paremmin kaikki ne herkkyydet ja vaikeudet, joita asiaan liittyi.

Vaistosin, ettei tämäkään asia ratkea muutamassa kuukaudessa. Taas ollaan kestävyyslajin kanssa tekemisissä. Ja Tavasekin oli vielä silloin vaivoina.

Eräs lehti kirjoitti, että Kiuru kiinnostui aiheesta, koska eduskuntavaalit ovat huhtikuussa. Kemppainen sanoi, että Ruotsiin voidaan mennä hakumatkalle vaikka hänen kuplavolkkarillaan.

Arvoisat kuulijat

Asiaa vauhdittaakseni olen tehnyt palautusasiaan liittyen neljä kirjallista kysymystä ministerille vuosina 2019 – 2022. Kysymykset ovat valtiopäivätoimia ja niihin on pakko vastata määräajassa. Sekä kysymys että vastaus ovat julkisia.

Tunnelma parani ja toiveet kasvoivat jokaisen vastauksen jälkeen vuosi vuodelta.

2019 ministerin vastaus päättyi näin:

”Virallisen palautuspyynnön tekemistä ei ole toistaiseksi nähty tarpeelliseksi, mutta asiaa voidaan tarvittaessa arvioida uudelleen selvitysprosessin ja keskustelujen edetessä.”

Vuoden 2020 vastauksessa todetaan puolestaan seuraavasti:

”Koska tämänkaltaisiin tilanteisiin ei ole olemassa vakiintuneita menettelytapoja, prosessin kulkua ja sen vaatimaa aikaa on vaikea ennakoida.”

Vuoden 2021 vastauksessa lähestyttiin jo konkretiaa seuraavalla tavalla:

”Päätöksenteon eteneminen Ruotsissa tästä eteenpäin edellyttää virallista palautuspyyntöä Suomesta. Pyyntöä valmistellaan parhaillaan opetus- ja kulttuuriministeriössä.”

Vuoden 2022 vastauksessa pohdittiin jo yksityiskohtia hautaamisesta ja tehtävästä palautuspyynnöstä.

Eduskunnan kahvilassa ministerin kanssa voi keskustella vapaammin kuin julkisten asiakirjojen välityksellä. Tulin vakuuttuneeksi, ettei kirjallisia kysymyksiä kannata enää tehdä vuosina 2023 ja 2024. Asia etenee ja valmista tulee. Piti vain olla kärsivällinen ja odottaa.

Kunnanjohtaja Pauliina Pikalle lupasin, että teen parhaani ministerin saamiseksi mukaan Pälkäneelle kotiinpaluujuhlaan, kunhan ajankohta tarkentuu. Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala on mukana siunaustilaisuudessa sunnuntaina. Kiitos Sari.

Hyvät juhlavieraat

Suuri kiitos aktiiveille Ruotsissa. Asiat lähtevät aina liikkeelle jonkun aloitteellisuudesta. Te jaksoitte uskoa asiaanne.

Kiitos Pälkäneen seurakunnan ja kunnan virkamiehille sekä luottamushenkilöille. Olisitte voineet valita helpoimman tien suhtautumalla kielteisesti palautusasiaan. Valitsitte kuitenkin oikein, ja näitte asian merkityksen laajemmassa viitekehyksessä. 

Ministeriön virkamiehet tekivät sen, mitä eivät varmastikaan alussa pitäneet mahdollisena. Arvostan kärsivällisyyttänne ja ammattitaitoanne.  Ja samoin kiitos kaikille asiaan matkan varrella vaikuttaneille ministereille.

Kiitos presidentti Sauli Niinistö vierailustanne Pälkäneellä vuonna 2019. Mielipiteenne ja yhteytenne Ruotsiin nostivat asian aivan uudelle tasolle.

Mesa Verden jäännösten palauttaminen Suomesta Yhdysvaltoihin alkuperäiskansojen edustajille osoitti presidentti Niinistöltä ja Suomen kansallismuseolta hienoa tilannetajua.

Kiitos Ruotsille ja Karoliiniselle instituutille. Maittemme hyvät suhteet ja luottamus mahdollistavat myös historiassa tapahtuneiden ikävien asioiden käsittelyn yhdessä niin, että ratkaisut löytyvät.

Ja kiitos Venäjälle, joka ei puuttunut palautuskeskusteluun millään tavalla. Sekin olisi ollut mahdollista, koska Suomi kuului Venäjään haudanryöstöjen aikaan.

Kiitos tiedotusvälineille asian syvällisestä ja kattavasta uutisoinnista. Asian seuraaminen ei jäänyt alkuinnostukseen – päinvastoin.

Arvoisa juhlaväki

Tänään lähestymme asiaa tieteen eri näkökulmista. Samoin kuulemme kunnan näkökulman palauttamisen merkityksestä.

Sunnuntaina jäänteiden siunauksen, ministerin puheen ja musiikin myötä annamme vainajille ja myös itsellemme rauhan. 151 vuoden matka on päättynyt. On kotiinpaluun aika.

Hyvää seminaaripäivää.