Investoinnit Venäjälle taloudellinen riski

Syysistuntokausi on alkanut. Tulossa on poliittisesti värikäs ja mahdollisesti yllätyksellinenkin syksy. Huhtikuun 2015 eduskunta­vaalit näkyvät ylimääräisenä hermostuneisuutena. Syksy täyttyy sotesta, ydinvoimakeskustelusta ja talousarviosta. Päälle tule­vat esimerkiksi liikuntalaki, ilmastolaki sekä laki Teijon kansallispuistosta. Ennen vaalikauden loppua eduskunnan käsiteltävänä on 250 hallituksen lakiesitystä ja muutama kansalaisaloite.

Ukrainalla alkuun

Ensimmäisessä istunnossa käsiteltiin pääministeri Stubbin ilmoitusta Ukrainan tilanteesta. Keskustelulle varattu kolme tuntia ei riittänyt kaikkien puheenvuorojen käsittelyyn. Turvallisuustilanteen vakavuus näkyi keskustelun sävyssä, joka oli poikkeukselli­sen rakentavaa. Suomen ulkopoliittinen johto on ollut Ukrainan kysymyksessä yhtenäinen. Presidentti Niinistö, pääministeri Stubb, ulkoministeri Tuomioja sekä puolustusministeri Haglund ovat esiintyneet yhdenmukaisesti. Sama koskee ulkoasianvalio­kunnan puheenjohtaja Soinia sekä ETYJ:n yleiskokouksen presidentti Kanervaa.

Olen erittäin pettynyt Ukrainan tilanteesta. Venäjä on hukannut mahdollisuutensa kasvaa demokraattiseksi ja kansain­välisessä taloudessa luotettavaksi toimijaksi. 1990-luvun odotukset eivät ole täyttymässä. Unkari, Tšekkoslovakia, Afganistan, Tšetšenia, Georgia ja nyt Krim ja koko Ukraina. Perinteinen voimapolitiikka ei ole poistunut. Sotia käydään edelleen konventio­naalisin eli perinteisin asein. Ukraina ei ole Nato-maa. Venäjä ei ole koskaan suoraan hyökännyt yhteenkään Nato-maahan.

Rautatieyhteys Alakurtin suuntaan pois laskuista

Suomen, Ruotsin, Norjan ja arktisille alueille sekä Kuolan niemimaalle suunniteltujen investointien arvo on yli 100 miljardia eu­roa. Suomalaiset osaavat luonnostaan toimia kylmissä ja vaativissa olosuhteissa. Perinteisten vientimarkkinoiden hiljentyessä on katse suunnattava pohjoiseen.

Kasvavaa potentiaalia on muun muassa laivanrakennuksessa, varustamotoiminnassa sekä kaivos- ja energiateollisuudessa. Arktisen alueen öljy- ja kaasuvarat ovat globaalisti merkittäviä. Alueella sijaitsee 13 prosenttia maailman löytämättömistä öljyva­roista ja 30 prosenttia maakaasusta. Näistä energiavaroista huomattava osa sijaitsee suhteellisen lähellä Suomea. Pohjoiset merireitit ovat avautumassa meriliikenteelle ilmastonmuutoksen ja jääolosuhteiden muuttumisen myötä.

Mahdollisista uusista rautatieyhteyksistä Suomesta Jäämerelle on tehty hahmotelmia. Vaihtoehtoja on Ruotsin, Norjan ja Venä­jän suuntiin. Ympäristöarvojen lisäksi on huomioitava eri vaihtoehtojen kustannukset ja toimintavarmuus kaikissa poliittisissa tilanteissa. Alkurtin suunta Venäjälle on toimintavarmuudeltaan mielestäni pois laskuista.